Siirry pääsisältöön

Tunnustuksia

Tunnustuksia.



Kiitos Eskapismi, mun eka tunnustus. Mun blogilla on siis ees muutama lukija, vaikka tiiän heitä kyllä olevan oikeeasti enemmänki. Anonyymit ilmottautukoon. :)  

1) Kiitä tunnustuksen lähettänyttä bloggaria.

2) Jaa tunnustus kahdeksalle muulle bloggarille.

Luen todella montaa blogia, joten ei helppo tehtävä, mutta tällä kertaa päädyin seuraaviin. Skribentti, Spatz, Lisa love, Noviisiopettaja, Liisa, mallamoija, Salamatkustaja ja Valeäiti. Jokainen blogi on hieman erilainen, mutta kaikkia luen mielelläni ja innolla odottelen uusia päivityksiä. Suosittelen tutustumaan! 

3) Ilmoita heille haastavasi heidät mukaan. 
Luulen, että lähes kaikki mun haastamista on jo saanu tän tunnustuksen, mutta silti halusin listata just noi blogit. 

4) Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.

- Minulla on ollut vain kaksi seurustelukumppania, ex-avomies 2002-2007 ja nykyinen rakas aviomieheni vuodesta 2008. 

- Jos mä haluan saada jotain, mä haluun sen just nyt, enkä vasta vähän myöhemmin. Lähimmillä on siis mussa kestämistä.

- en jaksa meikata, lakata kynsiä tai ees kammata hiuksia, jos ei oo pakko lähtee jonnekin. Päivävaatteet sentään vaihan päälle ja laitan hiukset ponnarille. 

- En edelleenkään herää kovin mielelläni yöllä, kun poika haluaa ruokaa, mutta tositilanteen edessä sitä kummasti jaksaa. Oon edelleen erittäin aamuntorkku ja illanvirkku. Valitettavasti myös poikamme on perinyt samat asiat molemmilta vanhemmiltaan. 

- Mä teen kaikki asiat yleensä viime tipassa. Kaikenlaisia esseitä ja muita kirjallisia töitä, kuten useena vuonna myös joulukortit, on tullu tehtyä palautusta tai lähetystä edeltävänä yönä valmiiks. Tähän mennessä oon myös ennättäny saada kaiken ajoissa valmiiks. Ei oo mikään hyvä tapa, mutta mä oon kokenu sen toimivaks omalla kohalla. 

- Mä oon joissakin asioissa hyvinkin tarkka ja sit taas just mun ulkonäön suhteen en niinkään. Esimerkiks pyykit pitää asettaa narulle oikein päin käännettynä ja esimerkiks kestovaippojen osat tietyssä järjestyksessä. Samoin, jos mä alan siivota, se pitää tehä viimesen päälle. Mun tuntevat ei kyllä välttämättä usko tota. 

- Oon varsin tapaturma-altis ihminen. Oon esimerkiks murtanu varpaani Kanariansaarilla asfaltin läpi kasvaneeseen puunjuureen ja toisen kerran saman varpaan juostessani antamaan tuolia eräällä leirillä, kun en huomannu pientä porrasta. Paras murtuma on mun mielestä kuitenkin mein edellisessä muutossa, kun mursin varpaani kompastuessani tyhjän asunnon ainoaan piuhaan, eli stereoitten johtoon. Jep, sattu aika paljon. Tämän tästä kolauttelen päätäni, polviani tai käsiäni mitä ihmeellisimpiin paikkoihin.  

Kommentit

  1. En oo vieläkään kerennyt ottaa haastetta vastaan mutta ylhäällä on että jossain vaiheessa.

    Mulla on muuten niin tasan sama tuo että kaikki tehdään viime tipassa vasta.. :D Hehe.

    VastaaPoista
  2. Eipä kiirettä. Sit kun ehit. Viime tippa on parhain motivaattori.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen

Sijaisopettajan selviytymispakki :)

tulee omat kokemukset mieleen... :)  Loistavia pätkiä! :) Hyvät naurut sain, kun kattelin kolme osaa. Niiiin totta. Puhuttiin mm. koulun kirjoittamattomista säännöistä ja erilaisista yleisistä käytännöistä, jotka sijaisen olisi hyvä tietää. Olisi kiva tietää esimerkiksi välituntialueen rajat, ruokalakäyttäytyminen, valvonnat ja tietysti opetettavan luokan/luokkien oppilasluettelo ja ehkä myös istumajärjestys sekä tarvittaessa lisätietoja oppilaista. Tähän mennessä vain yhdellä koululla on tullut vastaan sijaiskansio, johon oli kirjattu juuri nuo jo mainitut asiat ja vähän vielä lisääkin.