Siirry pääsisältöön

Kesäkuun tekemisiä kuvien kera

Edellinen teksti on jo alkukuulta, mutta en vain ole ehtinyt/jaksanut kirjotella uutta tekstiä aiemmin.Sen verran paljon on ollu kaikenlaista tekemistä kuluvan kuun aikana. Joka viikonloppu ollaan oltu jossakin.

Kattiset paossa aurinkoo

Lakkiaisviikonloppua vietettiin Murusen isovanhempien luona Vammalassa, juhlittiin miehen serkkua ja nautittiin yhdessäolosta. Siltä reissulta ei oo ollenkaan kuvia, koska kamera jäi kaikessa kiireessä kotiin.

Juhannusvieras

Seuraavana viikonloppuna siskonpoika sai nimen. Ilma oli mitä mainioin, paitsi autoilun kannalta. Kuuma auto ja pieni lapsi ei oo kovin toimiva yhdistelmä. Saman reissun aikana huomattiin myös ettei poika enää viihdy pitempiä matkoja yksin takapenkillä, vaan jomman kumman meistä on viihdytettävä poikaa matkan aikana. Todennäkösesti en oo lähössä siis pojan kanssa kahdestaan moikkaamaan Savon mummia ja pappaa eli mun vanhempia, ja muita sukulaisia.


Murunen poseeraa ikkunan edessä, kuvassa näkyy myös serkkutytön jalka.

14.-16.6 viikonlopun poika vietti Vammalan isovanhempien hoivissa. Perjantaina ajeltiin Murusen ja tarvittavien tavaroiden, kuten rattaiden ja vaatekassin kanssa sinne ja sunnuntaina isovanhemmat toivat pojan takas kotiin. Vietettiin siis pitkästä aikaa viikonloppu ilman poikaa ja teki muuten hyvää. Yöunet jäi kuitenkin aika vähiin, sillä koko lauantaipäivä juhlittiin mun toisen kaason ja miehen bestmanin, rakkaiden ystävien häitä. Ekaks parin avioliitto siunattiin juhlallisesti komeiden musiikkiesitysten saattelemana kirkossa, sit oli hääjuhlan vuoro erilaisine ohjelmanumeroineen ja loppuilta vietettiin pienemmällä porukalla muun muassa karaoken, saunomisen ja uinnin parissa. Hauskaa oli, taksi kiikutti meiät kotiin kolmen maissa sunnuntaiaamuna.  Poika palas isovanhempien hoivista iltapäivällä hyvin pirteenä ja hyväntuulisena kun taas me vanhemmat oltiin vielä hieman väsyneitä edellispäivän juhlista.

Komia Tuomiokirkko ja bongaapa kuvasta myös mut
Hääpaikalta
Juhannus meiän piti viettää ihan kotosalla oman perheen kesken, mutta mentiin kuitenkin yheks yöks taas Vammalaan. Se oli mahollista meiän ihanan naapurin ansiosta, kun hän suostu hoitamaan meiän kattisia sen aikaa. Vammalassa saunottiin, syötiin hyvin ja paljon, väisteltiin paarmoja, nautittiin kauniista Suomen kesästä ja käytiin myös testaamassa uusi frisbeegolf-rata. Sitä ei päästy koskaan loppuun, vaikka mentiin jatkamaan kesken jäänyttä kierrosta vielä seuraavana päivänä. Oli sen verran haasteellinen ja rankka maasto. Mukavaa oli kuitenkin.


Mökkitunnelmia

Tulevan viikonlopun suunnitelmat on vielä auki, mies on poikkeuksellisesti myös lauantain töissä. Todennäkösesti lähetään poitsun kanssa kierteleen naapurikunnan kirppareita isin työpäivän aikana. Sunnuntaina kelistä riippuen ollaan joko vaan kotosalla ja mä teen graduun tarvittavia korjauksia tai sit mennään rannalle, uidaan ja nautitaan kesästä. Näkee sit.

Sohvalle kiipeemässä. Taas. :)

Ajattelin kirjotella seuraavaks ajatuksia kotiäitiydestä ja tehä jonkinlaista koontia 1-vuotiaasta Murusesta tottakai kuvien kera.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Kuka minä olen?

 Nyt on blogi kaivettu naftaliinista taas. Tässä postauksessa ajattelin esitellä itseäni hieman tarkemmin. Katsoin äsken @ninnu.hoon Instagram- tarinoita, joissa hän pohti, kuka hän oikeasti on. Se oli mielenkiintoista pohdintaa ja laittoi ajattelemaan. Hän kertoi peilaavansa omia tekemisiään menneisyydestään käsin ja haluaa siirtyä tekemään asioita tulevaisuutta ajatellen.  Olen kotoisin Savosta. Lapsuudenperheeseeni kuuluu äiti, iska ja kaksi pikkusiskoa. Asuimme omakotitalossa taajama-alueella. Elin hyvän ja turvallisen lapsuuden, näin ajattelen. Meillä kotona oli tiukat säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat. Olin kuitenkin tunnollinen lapsi ja noudatin niitä. Vanhempani ovat syntyneet aika pian sodan jälkeen ja se, miten heidät on kasvatettu, on heijastunut myös meidän kasvatukseemme. Kasvatusmetodit olivat sen ajan mukaiset. En ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä, sillä ajattelen, että silloin elettiin sen ajan mallin mukaan. Ei silloin erikseen paljoa puhuttu tunteista tai itses

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen