Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2025.

Tuen uudistus (postaussarja, osa 1: Miksi tuen uudistus?)

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja samalla perusopetuslaki uudistuu 1.8.2025. Se aiheuttaa monia muutoksia tästä syksystä alkaen koulutyössä ja myös eskarin puolella. Olen itse työskennellyt jo pitkään koulumaailmassa ja vahvasti sitä mieltä, että tukea tuli uudistaa, sillä nykyinen kolmiportainen tuki ei toimi koko Suomen jokaisessa koulussa niin kuin sen suunniteltiin toteutuvan. Itse olisin kyllä todennäköisesti muuttanut tukea, mutta en näin radikaalisti kuin nyt tehdään. Tuen uudistus on kirjattu Petteri Orpon hallitusohjelmaan ja nyt se laitetaan täytäntöön. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 31.12.2024. Tämän kevään aikana alkoi uudistustyö, joka tulee kestämään useita vuosia. On siis tosiasia, että kaikki ei tule olemaan valmista, kun koulut alkavat ensi viikolla.  Miksi tuen uudistus?  Julkisessa keskustelussa on jo kauan puhuttu tuen epätasaisesta jakautumisesta erityisesti tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden   osalta. Käytännössä tämä on tarkoittanu...

Mikä ihmeen nepsy?

 Alla oleva teksti on katkelma vahvuusperustaisen ratkaisukeskeisen nepsy-valmentajan koulutuksen kehittämistehtävästäni vuodelta 2023.  Avaan siinä aluksi lyhyesti yleisesti käytetyn nepsy-käsitteen. Se on vain pintaraapaisu koko nepsy-aiheesta, mutta antaa kuitenkin tietoa neurokirjon asioista ADHD:n, autismikirjon ja aistitiedon säätelyn osalta. Omilla lapsillamme on näitä kaikkia, vaikka diagnoosi on vain yhdellä. Usein puhutaan myös haastavasta käyttäytymisestä ja tätä asiaa käsittelimme paljon myös koulutuksessamme. Pureudun myös syvemmin haastavan käyttäytymisen käsitteeseen.   Mikä ihmeen nepsy?   Nykyään puhutaan neuropsykiatrisista eli nepsy-haasteista, joiden taustalla on erilaiset aivot. Neuropsykiatrisia haasteita on Suomessa 5-10 prosentilla lapsista ja nuorista. Juho Honkasailta pohtii luennollaan nepsy-termin leimallisuutta, mutta itse ajattelen, että se alkaa olla riittävän tutta yhteiskunnassa ja tunnetumpi termi kuin neurokirjo. Omat valme...