Tuen uudistus (postaussarja, osa 1: Miksi tuen uudistus?)

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja samalla perusopetuslaki uudistuu 1.8.2025. Se aiheuttaa monia muutoksia tästä syksystä alkaen koulutyössä ja myös eskarin puolella. Olen itse työskennellyt jo pitkään koulumaailmassa ja vahvasti sitä mieltä, että tukea tuli uudistaa, sillä nykyinen kolmiportainen tuki ei toimi koko Suomen jokaisessa koulussa niin kuin sen suunniteltiin toteutuvan. Itse olisin kyllä todennäköisesti muuttanut tukea, mutta en näin radikaalisti kuin nyt tehdään. Tuen uudistus on kirjattu Petteri Orpon hallitusohjelmaan ja nyt se laitetaan täytäntöön. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 31.12.2024. Tämän kevään aikana alkoi uudistustyö, joka tulee kestämään useita vuosia. On siis tosiasia, että kaikki ei tule olemaan valmista, kun koulut alkavat ensi viikolla. 

Miksi tuen uudistus? 

Julkisessa keskustelussa on jo kauan puhuttu tuen epätasaisesta jakautumisesta erityisesti tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että jopa saman kunnan eri kouluissa on oppilas voinut saada joko yleistä tai tehostettua tukea, koska kouluilla on ollut eri kriteerit tehostetulle tuelle. Jossain koulussa tuen tarve voidaan kattaa jo hyvin järjestetyllä yleisellä tuella ja toisessa koulussa sama oppilas täyttää koulun tehostetun tuen kriteerit. Voidaan siis sanoa, että tähän asti, vuodesta 2011, tuen saaminen on ollut kiinni asuinpaikasta ja jopa koulusta. Näin ei saisi kuitenkaan olla, sillä jo laki painottaa oppilaiden tasa-arvoista ja inklusiivista kohtelua. 

Uudistus tehdään, jotta voidaan vahvistaa erityisesti varhaisia ja ennaltaehkäiseviä tuen muotoja (uusi termi: oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt), jotka tulee myös resurssoida suunnitelmallisesti niin, että niitä voidaan antaa matalalla kynnyksellä täyttämättä erillisiä tuen papereita (Minna Antila).  Laki velvoittaa antamaan tukea heti, kun sille tulee tarvetta ja tarkoituksena olisi, että jatkossa oppilasta osataan tukea jo varhain riittävästi oikeilla keinoilla, ettei ole enää tarvetta vahvemmalle tuelle. Tämä on hyvä tavoite, mutta siihen on todellakin matkaa. 

Nyt vielä voimassaolevassa laissa on kirjattu inkluusio terminä kerran, vaikka inkluusiosta on puhuttu koulumaailmassakin jo kauan. Uusi laki velvoittaa muodostamaan inklusiivisen toimintakulttuurin, jonka yksi osa ovat nämä oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt. On myös huomattu, että opettajat uupuvat työssään tehdessään työtään pääasiassa yksin. On puhuttu opettajan työhön liittyvästä vahvasta autonomiasta ja siihen halutaan nyt muutosta. 

Avaan tulevissa postauksissa uudet termit tarkemmin, selitän, mikä kaikki muuttuu ja mikä kenties säilyy ennallaan. Lisäksi kerron, mitä muutos tarkoittaa käytännön tasolla. On hyvä kuitenkin muistaa, että oppilaalla on oikeus samoihin tukitoimiin ja -keinoihin myös uuden lain aikana kuin mitä oppilaalla on nyt käytössä. On mahdollista, että sellaisenaan ne eivät enää ole ainakaan yhtä helposti saatavilla, mutta eivät kuitenkaan mahdottomia toteuttaa. Uusi laki myös painottaa oppilaan etua ja tekemään oppilaan edun mukaisia ratkaisuja ja päätöksiä.

Lähde: 

Antila, M. 2025. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus esi- ja perusopetuksessa. Kuntaliitto. Yleiskirjeet. Saatavilla: https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2025/oppimisen-ja-koulunkaynnin-tuen-uudistus-esi-ja-perusopetuksessa