Siirry pääsisältöön

Pakollisen blogitauon jälkeen

Tulipas pitkä paussi blogin kirjotteluun...  :(
Tarkotuksena oli kirjotella mitä erinäisimmistä asioista, mutta ensin poistettiin hammas, joka tulehtui ja joko sen seurauksena tai työpaikan kautta sain kunnon ärhäkän flunssan. Hiihtoloman vietto oli tällä kertaa peiton alla makaamista ja kisojen kattelemista sen sijaan, että olisin nauttinut hienoista ulkoilukeleistä muutenkin kuin ikkunan takaa.

Hampaanpoisto oli siis taas hankala operaatio. Mulle ei määrätty antibiootteja, vaikka myös syksyllä edellisen poiston yhteydessä, sain tulehduksen, joka vaati antibioottikuurin. Multa siis yths ei saa sen suhteen kovin hyvää arvosanaa. Muuten ei oo ollu toimissa moittimista. Poisto oli siis 24.2 ja 26.2 oli pakko mennä vierailemaan hammaspäivystyksessä, koska mulle nousi lämpöä ja poski turposi entisestään. Poistuin sieltä mukanani reseptit kahteen eri antibioottiin ja kunnon hevoskuuriin, eli 800 mg Ibusaleihin. Lääkkeistä huolimatta mulle nousi seuraavana päivä kuume 38,5 asteeseen. Se kesti vain päivän, mutta vetämätön olo ja kaamee väsymys kestikin koko lomaviikon ajan.

Saatiin sentään jotain järkevääkin tehtyä loman aikana eli maalattua eteinen ja työhuoneesta, keittiöstä ja olohuoneesta yksi seinä Väriksi valitsimme Tikkurilan Tunne väreistä Shantungin sopivan hillityn sävynsä vuoksi. Seinistä tuli hienot, vaikka oltiinkin maalaushommissa ekaa kertaa. Mun maalaus suju jonkinlaisessa lääkepöllyssä, mutta sisulla siitäkin selvittiin. :)

Mun tarkotuksena oli tehä lomalla kaikenlaista, mutta ikinä ei näköjään pitäs suunnitella valmiiks mitään, koska yleensä siinä käy just näin. En tehnyt gradua, en siivonnut kotona enkä edes lukenut ensimmäistäkään kirjaa, koska ei ollut voimia enkä jaksanut keskittyä. Ruoanlaittokin jäi miehen harteille, joilla se on kyllä yleensä muutenkin. Ruoka ei maistunut moneen päivään hammasoperaation jälkeen, vasta viikko siitä voin sanoa syöneeni ekan kerran kunnolla. Tais siinä painokin tippua ehkä kilon tai puoltoista. 

Nyt on palattu takaisin työarkeen ja kiirus viikko olikin. Kolme palaveria ja päälle vielä normaalit viikkotunnit. Päivät venyivät normaalia pidemmiksi, mutta sain myös tehtyä paljon paperihommia. Täytin ensimmäisen kuntoutustukihakemuksenkin ja perehdyin samalla uuteen erityisopetuslakiin liittyviin lomakkeisiin ja niiden täyttämiseen. Huh huh, aikamoinen homma. Eiköhän niiden täyttäminen onnistu ensi kerralla jo hieman nopeammin ja kenties paremminkin, kun on jonkinlaista käsitystä siitä, mitä niihin pitää raapustella. 

Kävin myös sähläilemässä opiskelukavereiden kanssa tiistaina ja oli aika rääkki. En muista, millon oisin viimeks ollu niin poikki, kun sen tunnin jälkeen. >Ei tuo sairastelu kuntoo ainakaan parantanu. Mutta ens viikolla jo paremmalla kunnolla taas mukaan. Se on semmonen henkireikä työviikon keskellä, samoin torstainen sähly työkavereitten kans. Oon muuten niin huono liikkumaan ja kuntoilemaan, että onneks käyn ees pelaamas sählyä. Nyt ois kyllä kevään tullen ja lumien ja jäiden sulaessa aloitettava taas lenkkeily. Ihan oman hyvinvoinnin takia. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen

Sijaisopettajan selviytymispakki :)

tulee omat kokemukset mieleen... :)  Loistavia pätkiä! :) Hyvät naurut sain, kun kattelin kolme osaa. Niiiin totta. Puhuttiin mm. koulun kirjoittamattomista säännöistä ja erilaisista yleisistä käytännöistä, jotka sijaisen olisi hyvä tietää. Olisi kiva tietää esimerkiksi välituntialueen rajat, ruokalakäyttäytyminen, valvonnat ja tietysti opetettavan luokan/luokkien oppilasluettelo ja ehkä myös istumajärjestys sekä tarvittaessa lisätietoja oppilaista. Tähän mennessä vain yhdellä koululla on tullut vastaan sijaiskansio, johon oli kirjattu juuri nuo jo mainitut asiat ja vähän vielä lisääkin.