Siirry pääsisältöön

Reissun päällä


Aamulla laitetaan auton suunta kohti kotikontuja. Mummo viettää 90-vuotissynttäreitään, joten tottakai mennään paikalle koko perhe.

Mietin, miten erilaista olikaan matkustaminen ilman lapsia kuin lasten kanssa. Miehen kanssa tehtiin eka ulkomaanmatka Tallinnaan, sen jälkeen on nähty myös Riika, Kanariansaaret ja Malta. Murunen matkusti ensimmäistä kertaa ulkomaille viime kesänä, kun kohteena oli Bremen.

Kun lähettiin reissuun kahestaan, tavaraa oli mukana  jo ihan riittävästi, välillä liikaakin. Molemmille riitti kuitenkin yks kassi ja lisäks ehkä jotain ulkovaatteita ym. Autossa oli hyvin tilaa, vaikka se oli pienempi kooltaan kuin nykyinen menopelimme. Matkustaminen oli myös varsin sujuvaa. Automatkan aikana puhuttiin paljon oikeestaan kaikesta ja tottakai kuunneltiin musiikkia. Taukoja pidettiin, kun piti päästä esimerkiks jalottelemaan tai vessaan. Lähes aina myös ruokailtiin tien päällä eikä ollu kiire mihinkään. Saatiin matkata ihan omaan tahtiin.

Toisin on nyt. Tavaran määrä on lisääntyny huimasti, kun perheemme on kasvanu kahella lapsella. Jo esikoisen syntymän jälkeen mukaan piti mahtua paljon enemmän kaikenlaista kuin ennen, saati sitten nyt. Tänään autoon pakataan miehen laukku, Murusen iso laukku ja meiän tyttöjen yhteinen kassi. Mukana pitää olla  paljon vaihtovaatetta lapsille, koska Tyty puklailee monta vaatekertaa päivässä ja isommalla saattaa vielä tulla pissat housuun ja kyllähän vaatteet likaantuu ton ikäsillä jo muutenki hyvin nopeesti. Tällä kertaa mukana on lisäks vielä kaikkien juhlavaatteet ja myös erinäinen määrä ulkovaatteita. Rattaat jätetään kotiin, koska pärjätään tää reissu ilman niitä. Myös matka-ajat pidentyivät lasten myötä, koska lapsi ei jaksa istua kovin pitkään kerralla ja vauvaa ei ees saa pitää kaukalossakaan montaa tuntia putkeen.

Automatkan aikana kuunnellaan kyllä musiikkia, mutta on eri asia, kuullaanko kappaleiden sanoja Murusen pölpätyksen ja välillä myös Tytyn itkun seasta. Sit kun Tytylle tulee nälkä, on hänen saatava ruokaa hyvin nopeesti. Ei kun sit vaan kaivamaan pullo ja maidot laukusta ja ehkä lämmittämään jossain paikassa, missä on mikro. Ja tottakai Murusen pitää päästä pissalle jossain muussa vaiheessa matkaa, joten myös sillon on pakollisen pysähdyksen paikka. Matkan aikana on myös syötävä ja se onnistuu yleensä kaikkein kätevimmin jossain ketjuruokapaikassa. Ruoka pitää saada ripeesti pöytään, jotta poika ei ehi hermostua. Eri asia on, kuka ehtii syyä ruoan lämpimänä. Yleensä se ei oo rakas Murunen, jonka ruokailu kestää, kestää ja kestää. Puoli tuntia ei välttämättä edes riitä, koska koko ajan on puhuttava jotain ja ruokailu jää kesken. Ruokatauon aikana pitää yleensä vielä vaihtaa Tytyn vaippa ja käyä itekin vessassa. Tauolle tulee äkkiä pituutta ihan reilusti. Matka-ajat on kasvanu reilusti siihen verrattuna, mitä meillä meni ennen lapsia ajella esimerkiks kotikonnuilleni. Matkaa täältä Tampereelta on sinne vajaa 300 kilsaa. Viime reissulla joulun aikaan meillä tais mennä tän välin taittamiseen viitisen tuntia.

Tällä hetkellä pidempiä reissuja ei kyllä tehä kovin usein. Se on vaan niin vaivalloista lähtee tän sakin kans yöks jonnekin. Anoppilaan on matkaa täältä semmonen 50 kilsaa ja jo sinne yheks yöks tarvittava tavaramäärä on niin iso, että joku toteski meiän tuoneen muuttokuorman mukanamme. Niinpä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tuen uudistus (postaussarja, osa 1: Miksi tuen uudistus?)

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja samalla perusopetuslaki uudistuu 1.8.2025. Se aiheuttaa monia muutoksia tästä syksystä alkaen koulutyössä ja myös eskarin puolella. Olen itse työskennellyt jo pitkään koulumaailmassa ja vahvasti sitä mieltä, että tukea tuli uudistaa, sillä nykyinen kolmiportainen tuki ei toimi koko Suomen jokaisessa koulussa niin kuin sen suunniteltiin toteutuvan. Itse olisin kyllä todennäköisesti muuttanut tukea, mutta en näin radikaalisti kuin nyt tehdään. Tuen uudistus on kirjattu Petteri Orpon hallitusohjelmaan ja nyt se laitetaan täytäntöön. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 31.12.2024. Tämän kevään aikana alkoi uudistustyö, joka tulee kestämään useita vuosia. On siis tosiasia, että kaikki ei tule olemaan valmista, kun koulut alkavat ensi viikolla.  Miksi tuen uudistus?  Julkisessa keskustelussa on jo kauan puhuttu tuen epätasaisesta jakautumisesta erityisesti tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden   osalta. Käytännössä tämä on tarkoittanu...

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä m...

Tuen uudistus (postaussarja: uudet termit) Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt perusopetuslaki 20 b §

 Tuen uudistus tuo opeteltavaksi kasan uusia termejä ja lainkohtia. Käyn tässä sarjassa läpi olennaisimmat termit ja linkkaan ne lainkohdat, jotka liittyvät suoraan koulun tukitoimiin. Tiedot ovat peräisin OPH:n ja OKM:n webinaareista sekä Pirjo Koivulan koulutuksesta. Oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyitä kuvaava kuva on peräisin Sipoon tuen käsikirjasta, linkki löytyy alempaa. Hienoa, että löytyy myös jo päivitettyjä tuen käsikirjoja, joita voi hyödyntää muutkin. Kiitos tästä!    Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ovat keskeinen osa toimintakulttuuria. Toimintakultturiin kuuluvat kaikki kouluyhteisön piirissä olevat henkilöt, se edistää oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyitä ja niihin liittyy vahvasti oppilaiden osallisuus, oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen sekä kouluun kiinnittyminen. Näiden opetusjärjestelyiden  avulla on tarkoitus ennakoida ja ehkäistä suurempien haasteiden muodostumista ja ennen kaikkea välttää suuremm...