Siirry pääsisältöön

Tasapuolista ja monenlaista vanhemmuutta




Mitä on tasapuolinen vanhemmuus? Mitä se pitää sisällään? Useammassakin lehdessä on tullut vastaan termi ylihuolehtivuus ja -suojelevuus äitien osalta. Luin äidistä, joka ei vielä kolmivuotiaanakaan ole antanut lastansa muille hoitoon yön yli, koska hänestä on liian aikaista vieroittaa lasta omasta äidistään. Minä en voi ymmärtää tätä äitiä tai sitä toista, joka ei ole antanut lapsen isän hoitaa lasta, vaikka lapsi on jo yli yksivuotias. Perusteluna tällä äidillä oli se, että isä ei osaa hoitaa lasta samalla tavalla kuin hän. Sama äiti ei ole myöskään koskaan käynyt lapsensa kanssa ostoskeskuksessa, jotta lapsi ei saa vääriä vaikutteita.

Voi hyvänen aika sentään! Kai mä oon sitten huono äiti, kun kävin Murusen ollessa kolmen päivän ikäinen yksin ruokakaupassa ja jätin poitsun isin hoiviin. Kävin myös kampaajalla ja shoppailemassa pari viikkoo sitten ja hyvin olivat pärjänneet kahestaan täällä kotona. Mun mielestä pitäs pikemminkin kannustaa isiä hoitamaan lapsiaan. Äiti ei voi olla niin ylisuojeleva lastaan kohtaan, ettei voi antaa lasta isänsä hoiviin edes muutaman tunnin ajaksi. Miten muuten isä oppii olemaan lapsen kanssa ja hoitamaan sitä, kuin saamalla viettää aikaa lapsensa kanssa ja opettelemalla vauvan hoitoon liittyviä asioita ihan itse. Siihen ei äitiä tarvita välttämättä opastamaan, jos äiti vain valittaa, kun isä ei osaa tehdä asioita oikein.

Onneksi minulla on sellainen mies, joka hoitaa poitsua yhtä lailla kuin minäkin. Vaipanvaihtokin on luonnistunu jo sairaalasta asti, alussa jopa paremmin kuin minulta. Mies piti viikon isyyslomaa vähän pojan syntymän jälkeen, jotta hän sai tutustua poikaansa ja opetella hoitamaan häntä yhdessä minun kanssani. Murunen kun on meiän esikoinen eikä pienten vauvojen hoidosta ollut kummallakaan juurikaan kokemusta ennestään.

Tasapuoliseen vanhemmuuteen kuuluu mielestäni se, että äiti ja isä hoitavat lastaan, kukin omalla tavallaan ja tyylillään. Pääasia kuitenkin on, että lapsi tulee ruokittua, vaippa vaihdettua ja lapsi huomioidaan omana itsenään. Se ei ole vain äitien yksinoikeus. Jos niin on, voi olla, ettei lapsen isä edes halua hoitaa lastaan ja tutustua näin paremmin, koska hän ei usko osaavansa hoitaa sitä niinkuin lapsen äiti.

Kumpikaan meistä ei halua, että meiän lapsi kasvaa pumpulissa ja ylisuojeltuna. Lapsen pitää saada kuulla normaaleja elämisen ääniä muuallakin kuin kotonaan. Ei lapsi saa traumoja siitä, jos ja kun häntä tutustutetaan myös "ulkomaailmaan". Meiän poitsukin oli vain muutaman vuorokauden vanha, kun käytiin hänen kanssaan hakemassa pitsat tullessamme sairaalasta.

Tottahan ensimmäisen lapsen kanssa on tavallaan suorituspaineita ja ohjeita tulee jos mistäkin ja keltäkin. Ei niistä kannata välittää, vaan opetella hoitamaan lastaan juuri omalla tavallaan sekä äidin että myös isän. Onneksi myös yhteiskunta kannustaa tasapuoliseen vanhemmuuteen antamalla oikeuden viettää isyyslomaa yhteensä kolmisen viikkoa ja myöhemmin vielä olla kotona lapsen kanssa 6 viikkoa eli isäkuukauden verran. Se on hienoa, se. Meiän perheessä on myös mahdollista se, että ensi talvena, kun mulla loppuu äitiysloma, että isä jää kotiin hoitamaan poitsua. Mun mielestä juuri tuo on myös yksi esimerkki tasapuolisesta vanhemmuudesta.

Tasapuolisen vanhemmuuden siis kukin määrittelee omalla tavallaan. Itselleen sillä parhaimmalla ja oikealla.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tuen uudistus (postaussarja, osa 1: Miksi tuen uudistus?)

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja samalla perusopetuslaki uudistuu 1.8.2025. Se aiheuttaa monia muutoksia tästä syksystä alkaen koulutyössä ja myös eskarin puolella. Olen itse työskennellyt jo pitkään koulumaailmassa ja vahvasti sitä mieltä, että tukea tuli uudistaa, sillä nykyinen kolmiportainen tuki ei toimi koko Suomen jokaisessa koulussa niin kuin sen suunniteltiin toteutuvan. Itse olisin kyllä todennäköisesti muuttanut tukea, mutta en näin radikaalisti kuin nyt tehdään. Tuen uudistus on kirjattu Petteri Orpon hallitusohjelmaan ja nyt se laitetaan täytäntöön. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 31.12.2024. Tämän kevään aikana alkoi uudistustyö, joka tulee kestämään useita vuosia. On siis tosiasia, että kaikki ei tule olemaan valmista, kun koulut alkavat ensi viikolla.  Miksi tuen uudistus?  Julkisessa keskustelussa on jo kauan puhuttu tuen epätasaisesta jakautumisesta erityisesti tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden   osalta. Käytännössä tämä on tarkoittanu...

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä m...

Tuen uudistus (postaussarja: uudet termit) Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt perusopetuslaki 20 b §

 Tuen uudistus tuo opeteltavaksi kasan uusia termejä ja lainkohtia. Käyn tässä sarjassa läpi olennaisimmat termit ja linkkaan ne lainkohdat, jotka liittyvät suoraan koulun tukitoimiin. Tiedot ovat peräisin OPH:n ja OKM:n webinaareista sekä Pirjo Koivulan koulutuksesta. Oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyitä kuvaava kuva on peräisin Sipoon tuen käsikirjasta, linkki löytyy alempaa. Hienoa, että löytyy myös jo päivitettyjä tuen käsikirjoja, joita voi hyödyntää muutkin. Kiitos tästä!    Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ovat keskeinen osa toimintakulttuuria. Toimintakultturiin kuuluvat kaikki kouluyhteisön piirissä olevat henkilöt, se edistää oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyitä ja niihin liittyy vahvasti oppilaiden osallisuus, oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen sekä kouluun kiinnittyminen. Näiden opetusjärjestelyiden  avulla on tarkoitus ennakoida ja ehkäistä suurempien haasteiden muodostumista ja ennen kaikkea välttää suuremm...