Siirry pääsisältöön

Murusen kenkä- ja vaatekaapin täydennystä


Body ja housut molemmat kirppikseltä

haalari kirppikseltä (aivan ihana!)

Pojan vaatteista valtaosa on ostettu käytettyinä eri kirppareilta. Lastentarvikekirppiksiltä tekee usein hyviä löytöjä, jos ennättää penkomaan vaatteita ajoissa. Tommoset 80-86-senttiset vaatteet on kysyttyä tavaraa. Eli jos niitä näkee ja ne vielä miellyttää silmää, ne on myös ostettava heti, koska katumapäälle tullessa on jo useimmiten myöhäistä. Nopeat syövät siis taas hitaat. Voin suositella Tampereen seudun lastentarvikekirppareista Peikonpesää, Nukkekotia, Puotikuuta ja uutta Intoa.

Pääosin kirppiksillä myytävät vaatteet on ollu tosi hyväkuntosia, mutta joka kerta on muutamastaki pöydästä löytyny selkeesti likasia ja reikäsiäki vaatteita. Mä ainaki ohitan yleensä sellaset kirpparipöydät täysin, paitsi, jos oon varma, että kyseisessä vaatteessa oleva tahra lähtee varmasti pois pesussa. Tällä hetkellä vaatteiden kulutus on tosin niin suurta, ettei ihan pienet tahrat tai varsinkaan kuluneet housun polvet haittaa, koska poika konttaa pitkin lattioita ja housun polvet kuluu helposti puhki.

Ulkovaatteiden suhteen on pakko olla tarkempi. Ostettiin aiemmin tänä vuonna pojalle uusi talvihaalari,  koska äitiyspakkauksen haalari oli sen verran naftia kokoo eikä kirpparilta löytyny sopivia. Haalaria pidettiin sit koko lopputalvi ja ollaan tosi tyytyväisiä. Saatiin se sentään puoleen hintaan, kun maksettiin vaan vajaa 50 euroo. Muuten pojan talvivaatteetki on ostettu kirppiksiltä, mutta ne on olleetki tosi hyväkuntosia.

Parin viikon sisällä ollaan taas kierrelty kirppiksiä oikeen urakalla. Mulle suht uus tuttavuus kirpputori Silinteri, on todettu hyväks ostopaikaks. Sieltä löytyy kaikenlaista tavaraa, mutta hyvin myös lastenvaatteita. Viime reissun saldona oli pojalle kolme erilaista takkia ja lippis. Yhteishinnaks niille tuli joku 15 euroo. Softshell-takista on tullu meiän suosikki eikä punanen väri oo haitannu ollenkaan. Farkkutakkiki on ollu päällä jo pari kertaa ja se on ihan pojan näkönen vaate. Perustakkia ei oo vielä laitettu päälle, koska se on vielä liian kevyt.

huppari ja body kirppikseltä

huppari kirppikseltä

body kirppikseltä


Peikonpesässä käytiin kans ja tehtiin viime kerralla hyviä löytöjä. Tarkotuksena oli löytää Muruselle rymyämiskengät ja sellaset löytyki hintaan 1,50 e. Löyty myös ihana tähti-pipo, just passeleita jarrusukkia ja taispa mukaan lähtee myös yhet jarrusukkikset ja jotain pientä vasta maailmaan tulleelle vauvalle. Radiokirppikseltäki löydettiin pojalle sopivia vaatteita, tosin siellä pitää olla aikaa kierrellä ja omata hyvät hermot, koska populaa piisaa ihan kiitettävästi. Hyllyvälit on kapeet ja hankala siis liikkua vaunujen tai rattaiden kanssa.

Halusin pojalle kesäks jotain muita kenkiä, joten käytiin vielä Koivu Kirppiksellä tässä meiän lähellä. Sieltä löytyki lähes käyttämättömiä ja siistejä kenkiä yhteensä neljä paria. Yhteishintaa niille tuli noin 30 e.  Mukana oli myös merkkikenkiä, joten säästettiin pitkä penni. Kerranki sattu hyvä tuuri ja myös myyjä paikalle, jolta sai kyseltyä lisätietoo ja pähkäiltyä kenkien sopivuutta meiän pojalle. Sovitettiin jokaista paria myös paikan päällä, koska herra ei halunnu nukkua sinä päivänä päikkäreitä ollenkaan.

Yleensä ongelmana on lapsen sukupuoli, koska valtaosa kirppisten 1-vuotiaiden vaatteista on hyvin usein tytöille enkä välttämättä halua ostaa Muruselle vaaleenpunasia Hello Kitty-housuja tai rimpsubodya. Meiltä löytyy kyllä yks vaaleenpunanen body ja jotain muutakin enemmän "tyttömäistä" vaatetta.

Jumpsuit kirppislöytö


Mä en oo aiemmin jostain syystä oikeen osannu kiertää kirppiksiä, mutta pojan odotuksen ja syntymän myötä on niitä tullu koluttua oikeen urakalla. Oikeen oottaa sitä hetkee, kun pääsee taas katteleen jotain ihania vaatteita, joista osa on onneks myös sopivia. Samalla sitä haaveilee, että pääsee ostamaan jotain pieniä ihanuuksia syntymättömälle lapselle. Sit ajallaan.

Edellisessä postauksessa pojalla on kuvassa päällä toi softshell-takki ja muitaki kirppisvaatteita vilahtelee kuvissa. Mitään erillistä kollaasia mulla ei niistä oo.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Kuka minä olen?

 Nyt on blogi kaivettu naftaliinista taas. Tässä postauksessa ajattelin esitellä itseäni hieman tarkemmin. Katsoin äsken @ninnu.hoon Instagram- tarinoita, joissa hän pohti, kuka hän oikeasti on. Se oli mielenkiintoista pohdintaa ja laittoi ajattelemaan. Hän kertoi peilaavansa omia tekemisiään menneisyydestään käsin ja haluaa siirtyä tekemään asioita tulevaisuutta ajatellen.  Olen kotoisin Savosta. Lapsuudenperheeseeni kuuluu äiti, iska ja kaksi pikkusiskoa. Asuimme omakotitalossa taajama-alueella. Elin hyvän ja turvallisen lapsuuden, näin ajattelen. Meillä kotona oli tiukat säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat. Olin kuitenkin tunnollinen lapsi ja noudatin niitä. Vanhempani ovat syntyneet aika pian sodan jälkeen ja se, miten heidät on kasvatettu, on heijastunut myös meidän kasvatukseemme. Kasvatusmetodit olivat sen ajan mukaiset. En ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä, sillä ajattelen, että silloin elettiin sen ajan mallin mukaan. Ei silloin erikseen paljoa puhuttu tunteista tai itses

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen