Mahan kasvamista rv 26+2

Ootte jo varmaan ootelluki seuraavaa mahakuvaa ja tässä se tulee. Onhan toi jo aikamoinen pallo. Voi olla, että myöskin seuraava kuvapäivitys tulee myöhässä meiän muuton takia. Mutta kärsivällisyytenne kyllä palkitaan. J

Mahakuvaa rv 26+2 

Joulun aikaan 2011

Terveisiä maalta. Huomenna tai siis tänään (kirjotettu 26.12) palaillaan takas kotio ja arkeen. Viime jouluun verrattuna erona on ainakin sää. 2010 oli lunta ja pakkasta, kun taas tänä jouluna ei oo lunta nimeksikään ja lämpömittarikin näyttää plusasteita. En tykkää. :/ Saavuttiin tänne siis torstaina ja päästiin auttamaan joulusiivoiluissa, mä pesin ja tsekkasin jääkaapista pois kaikki vanhat tai huonoks menneet tuotteet. Just enempää en tehnykään, koska tää flunssa on verottanu aika paljon voimia ja tietty myös vatsassa kasvava vauvakin. Perjantaina käytiin tervehtimässä miehen sukulaisia ja syömässä herkullista Kotipizzaa. Ei vaan jaksettu eka käyä kaupas ja sit viel laittaa ruokaa. Kaupassa kun kuulema oli moni muukin perjantaina puolen päivän aikoihin. Aikaa kulutettiin myös kattomalla telkkaria ja lueskelemalla lehtiä sekä surffaamalla netissä.

Jouluaattona syötiin aamulla riisipuuroa ja luumu-rusinasoppaa. Iltapäivällä päästiin savusaunaan ja siellä saikin makoisat löylyt. Tosin mun visiitti oli aika lyhyt jo tän mun flunssan ja tukkosen nenän takia. Kerrankin mentiin sinne valosaan aikaan, ni ei tarvinnu koko ajan pelätä kolauttavansa päätään tai astuvansa johonkin. Saunajuomaksi ostin yhen alkoholittoman siiderin, joka oli jopa mun makuun liian makea. Tällä kertaa saunottiin naisten ja miesten kesken, joten saunaseurana olivat anoppi, hänen siskonsa ja mieheni mummu. Tottakai jouluna kuuluu myös syödä hyvin ja sitä me tehtiin. Jouluateria oli katettuna pöytään saunan jälkeen ja siihen kuului jos jonkinlaista syötävää. Kaikille riitti syötävää, mun ateria koostui lihapullista, perunoista, kinkusta ja kastikkeesta sekä raikkaasta salaatista.  Ja hyvää oli.

Lahjojen jako meinas jäädä kokonaan suorittamatta, mutta ehtihän senkin tehdä. Sitä ennen kuitenkin pelailtiin kortti- ja lautapelejä isommalla porukalla. Mun joulun aikaan on jo lapsesta asti kuulunut varsinkin erilaisten lautapelien pelaaminen ja siksi mä oikeen ootan joulua ja muita juhlia tai tapaamisia omien tai mieheni sukulaisten kanssa. Lahjat avattiin ja niistä paljastui kaikenlaisia mieluisia juttuja. Kiitos kaikille lahjan antaneille. Erityiskiitos siskolleni itsetehdystä piposta. Se on hieno! J Äiti ja isi olivat koonneet laatikon, jossa oli jokaiselle jotakin. Voisin oikeestaan tehä noista lahjoista ihan erillisen postauksen kuvien kera.  Lahjojen joukossa oli kuitenkin lahjakortti, kaikenlaista tarpeellista tavaraa, jotain myös Kirpulle, rahaa ja tietenkin karkkia. Olin ollu taas tosi kiltti ainakin saatujen lahjojen perusteella.

Haudoilla käynti on kuulunut myös mun jouluperinteisiin, mutta tänä vuonna jätimme sen väliin. Tai kävimme vasta joulupäivänä. Joululauluja kuunneltiin radiosta ja myös telkusta joittenkin ohjelmien yhteydessä. Laulaminen jäi tänä vuonna vähemmälle, itte oon lauleskellu biisejä automatkoilla, mutta yhteislauluja ei kyllä kuulunu tän joulun ohjelmaan. Kaiken kaikkiaan oli mukava ja rauhallinen joulu. Mun aika on kulunu aika pitkälti pelailun ja telkun kattelun lisäks makaamalla sängyllä tai sohvalla lehti kädessä tai istumalla koneella lueskelemassa muiden blogeja ja muita ajankohtasia juttuja. Selkäkin taas ilmottelee ittestään. Ei tää pitkään istuminen oo enää mitään herkkua.

Tässä vielä vähän kuvakoostetta joulusta 2011. 

Vuodenvaihdetta 2011

Meiän vuodenvaihde on täynnä kaikenlaista touhua ja tohinaa. Jouluksi lähdetään miehen kotikonnuille ja kun palataan sieltä ensi viikon alussa, on tiedossa pankissa laina-asioiden hoitamista, tavaroiden pakkausta ja graduakin pitäs saada jossain välissä eteen päin. Paljon siis monenlaista. Mutta en stressaa. Mitä suotta.

Monta suurta projektia päällekkäin, mutta niinhän se usein menee. Kyllä niistäkin selviää, kun pienii ne tarpeeks pieniks paloiks, jotta niiden käsittely on helpompaa.

Löydettiin tän vuoden joulukortteihin varsin osuva teksti:

”Miks jouluna täytyy touhottaa

aamusta iltaan saakka?

Eikö jouluna pitäs olla rauhaisaa,

eikä juhlasta tulla taakka?”

-Santtu Korpela

Niinhän sen pitäs olla, mutta valitettavasti monelle juhlasta tulee taakka. Yritetään hyvät ihmiset olla turhia ressaamatta joulun takia. Se on kuitenkin vain muutama päivä vuodesta eikä sen takia tarvitse siivota kotia lattiasta kattoon tai vaihtaa kodin jokaisia verhoja. Riittää vain se, että ihmisillä on mukavaa ja he voivat nauttia joulusta ja sen rauhasta. Ilman kiirettä ja paineita.

piparin tuoksua

valkoinen maa

gradua

joulukortteja ja-lauluja

gradua

60 vuotta naimisissa

Viime lauantaina juhlittiin mun mummoo ja ukkia. Ne on ollu naimisissa 60 vuotta. Kunnioitettava saavutus! J  Vaikka kutsuttuna oli vain lähisuku, paikalla oli liki 40 ihmistä ikäskaalalla 1 kk- 90 vuotta.  Juhlassa syötiin jouluruokaa ja kuunneltiin ja nähtiin erilaisia ohjelmanumeroita. Meiän perhe (äiti, isi ja siskot) laulettiin hääparille kolme laulua, serkku luki pätkän Raamatusta, toinen serkku laulo muutaman laulun kitaran säestyksellä ja pääsipä kaikki halukkaat mukaan tonttuleikkiinkin. Ohjelmaa siis riitti ja hyvä niin. Alle 10-vuotiaita lapsia oli kuitenkin paikalla lähes kymmenkunta ja heidän viihdyttämisensä oli tärkeää juhlan onnistumisen kannalta.

Ukki ja mummo on tosiaan menny naimisiin vuonna 1951 ja sen jälkeen heille on syntynyt neljä poikaa, joista kaksi on jo itsekin ukkeja ja yksi on tuleva ukki. Elämänkokemusta on siis kertynyt jos jonkinlaista. Ukki sairastaa Alzheimerin tautia, joka on edennyt, mutta onneksi hitaasti. Lähimmät ihmiset hän vielä yleensä tunnistaa, mutta esimerkiksi minua ja miestäni ei luultavastikaan, koska emme käy siellä kovinkaan usein. Ukki ja mummo saavat asua vielä omassa asunnossa, koska pärjäävät lähes omin avuin. Ukillekin riittää kaikenlaista pientä puuhastelua, mikä on hänelle kovin tärkeää, koska hän on ollut aina hyvin toimelias ihminen. Koska ukki on jo 90- vuotias ja mummokin 86- vuotias, ollaan pyritty käymään heillä jokaisella kotikontureissulla. Niin kävimme myös viimeksi. Mummo olikin jo kovasti odotellut meitä käymään ja pöytä oli täynnä monenlaisia herkkuja. Vaihdettiin myös viimeisimmät kuulumiset, vaikkakin ukin kanssa ne olivat pääasiassa hänen omia sotamuistojaan.

Ukilla ja mummolla on aina ollut tärkeä rooli mun elämässä. Kun olin pieni ja asuin kotona, mummolle ja ukille pääsi oman pihapolun poikki. Siellä tulikin vierailtua monta kertaa viikossa ja aina oli pöytä katettu erilaisilla herkuilla. Yleensä pakkasesta löytyi Ville Vallaton- jäätelöitä ja karkkikiposta Fazerin parhaita. Joka jouluksi mummo neuloi joko sukat tai lapaset lähes koko suvulle, tosin moneen vuoteen hän ei ole enää jaksanut tehdä sitä. Kaupungin lisäksi olemme viettäneet aikaa mummon ja ukin kanssa paljon myös mökillä. Monet kauniit kesäpäivät on maattu auringossa ja saunottu ja uitu järvessä serkkujen kanssa. Paljon on siis muistoja vuosien varrelta.

Onnittelut vielä kerran, ukki ja mummo! Meillä on teidän vuosiin vielä matkaa, mutta olette olleet hyvänä esimerkkinä meille nuoremmille. Kiitos siis, kun olette vielä olemassa. 

"Sillä rakkaus on väkevämpi kuolemaa, 

sitä eivät suuret vedetkään voi sammuttaa."

Neuvolakäyntiä ja mahakuvaa

Viime viikolla oli neuvola. Käynti kesti melki tunnin, koska kaikenlaista läpi käytävää asiaa oli niin paljon. Sain raskaustodistuksen ja monenlaisia lippulappusia ja vihkosia, joihin pitäs täs piakkoin tutustua. Voisin siis hakee Kelalta jo nyt äitiyspakkausta ja äitiysrahoja tai mitä ne lie olikaan nimeltään. Mutta en hae vielä, vaan aattelin tehä sen vasta helmikuun jälkeen, jotta ehtisin tienata lisää rahaa ja saisin äippärahaa vähän suuremmaksi. Sehän siis lasketaan 2010 verotuksen mukaan, mutta tänä vuonna mun tulot on ollu jonkun verran isommat, kun viime vuonna, ni mulle kaikkein järkevintä on hakee viimesen puolen vuoden tulojen perusteella. Ja koska elokuussa en saanu koko kuulta palkkaa ja koko kesä oli palkaton, päätin venyttää hakua tonne helmikuulle asti.

Sit niitä neuvolajuttuja ja -lukuja:

raskausviikkoja 23 +2

hemoglobiini: 140

pissa puhdas

verenpaine: 116/73

fundusmitta: 19,5

sydämen syke: 132

Meiän muuton takia meillä valitettavasti vaihtuu myös neuvola ja terkka. Nykynen täti on tosi mukava ja sellanen sopivan maanläheinen ihminen. Ei nipota eikä valita turhista.  Myös neuvolalääkäri vaihtuu, toivottavasti hieman inhimillisempään ja ihmisystävällisempään tapaukseen. Seuraava lääkärineuvola on kuitenkin vielä vanhassa paikassa tammikuun alkupuolella.

Tässä vielä mahakuvaa tältä päivältä eli rv 24+3

Kämppäasiaa

Tässäpä mein tulevan kodin pohjapiirrosta. Asuntoasiat on siis selkeytyny nyt. Käytiin eilen pankissa hakemassa lisää lainaa ja tänään mies vei asunnon  ostotarjouspaperit Yh:lle. Menee kuulema noin viikko, ennen ku tulee kaupungin hyväksyntä kaupasta. Sit päästään kirjottaan papereita ja siirteleen rahoja.

Tänään meillä kävi myös asunnon katsojia. Soittivat viime perjantaina, et sopiiko tulla kattoon samalla ku käyvät kattoon näistä samoista taloista yhtä toistakin kolmioo. Olivat ekana käyneet siinä toisessa asunnossa, mut mein kodin valttikortit olivat astianpesukone ja parvekelasit. Kyseessä siis nelihenkinen perhe, jotka etti vaan tilapäiskotia tulevan talonsa rakentamisen ajaks. Kylläpä helpotti, ettei tartte maksaa yhtä aikaa vastikkeita kahteen asuntoon. Olis tullu nimittäin aikas kalliiks.

Tulevien asukkaitten toive oli päästä muuttamaan jo tammikuun puoliväliin mennessä, jolloin heidän nykyseen asuntoonsa tulee uusi asukas.  Alustavasti kuitenkin päätettiin muutto jo ekalle tammikuun kokonaiselle viikolle, jos se vaan onnistuu avaimien ym. juttujen suhteen. Tässä tulee siis aika kiirus! Alkuperänen suunnitelma ku oli muuttaa vasta tammi-helmikuun vaihteessa.

Tietää siis, mitä tekee joulun jälkeen lomalla. Siis tottakai gradun lisäks. ;) Ollaan kyllä tosi tyytyväisiä, että kävi tällä kertaa näin.  Tilanne oli vielä viime viikolla nimittäin se, että mein olis pitäny maksaa tästä nykysestä vastike vielä 11.2 asti. Tosin sillon oltas muutettukii vasta alkuperäsessä aikataulussa.  Ja mikä on myös hieno juttu, on se, ettei mein tartte maalata seiniä takas valkosiks. Nimittäin maalattavaa ja tapettien repimistä on luultavammin tiedossa tuolla uudella asunnolla. Nykysiä tapetteja kun ei voi sanoo mitenkään kauniiks tai semmosta nättiä kakanruskeeta seinää.  Yöks!  Onneks mein isi on luvannu tulla auttaan noitten remppahommien ja myös muuton kanssa. J

Uutta masukuvaa taasen ja muutakin

Tänään täytty 23 viikkoo ja on siis uuden kuvan aika.

Tiistaina olis seuraava neuvola, josta saadaan sit myös raskaustodistus mukaan. Ennen neuvolaa pitäs viel täytellä sairaalaa varten esitietolomake, joka on seittämän sivua pitkä. Alotin sitä jo tällä viikolla, mut en saanu todellakaan viel valmiiks. On niin hankalaa kirjotella jotain synnytystoiveita, kun ei oo vielä oikeen ees ehtiny ajatella sinne asti. Sitä ennen ku on tässä niin paljon kaikkee muuta vielä.

Oon käyny jo netistä kattelemassa, mitä kaikkee äitiyspakkaus sisältää ja voin sanoo, et tykkään. Just mun näkösiä vaatteita, hyvin neutraalin värisiä, sukupuolella ei oo väliä. J  Päästään siis anomaan äitiyspakkausta ton neuvolakäynnin jälkeen, samoin pääsen tutustumaan äitiysrahan hakemisen kiemuroihin ja monimutkaisuuteen. Sen verran monelta oon kuullu sen olevan ei niin helppoa, kun kuvittelis olevan. Tosin toisessa päässä onkin vastassa Kela, ihmisen paras ystävä.  Oon ollu kovin tyytyväinen, kun ei oo tarvinnu anoo hetkeen Kelalta muuta ku noita opintotukia, koska sen toiminta on välillä varsin surkeeta.

Mut mielelläni otan vastaan ilmasen äitiyspakkauksen, joka pitää sisällään paljon kaikkee tarpeellista. Ihan kaikkee ei siis tartte ostaa muualta. Kävin muuten viimeks eilen kierteleen yhellä kirpparilla, jossa oli mun viimeks siellä käydessä laaja valikoima vauvan vaatteita, mutta tietenkään ei nyt. Tai oli siellä, mutta osa oli tosi nukkasia ja jopa likasia, en mä semmosia kuitenkaan halunnu ostaa. Pari vaatetta lähti kuitenkin mukaan. Jospa tuolla kotikontujen, jonne matkataan perjantaina, kirpparilla/-reilla, olis suotusammat valikoimat ja jotain tarttus mukaankin. Usko on ainakin kova.

Ai niin, joulukortitkin on jo melkein valmiit, kuvaa niistä tulee vasta myöhemmin, kun ne on lähetetty vastaanottajilleen. Onhan tässä aikaa ruhtinaallisesti, torstaihin asti. Nyt ei sentään tarvinnu ahertaa vikana mahollisena yönä ja miettiä, miks taas jätti niiden tekemisen niin viime tippaan.

Kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintonen viikko tulossa!

Tässä vielä kuvaa viikonlopun lautapelailusta. Mukavaa oli, vaikka voittoo ei tullukaan.

Mahakuvaa ja potkiskelua

Tässäpä olis mahakuvaa rv. 21 +0 ja 22+0, onhan se vähän kasvanu.

Vauva on liikkunu ahkerasti marraskuun alusta asti ja nyt viikonloppuna aloin tuntea pieniä kunnon potkuja. Ne ei ollu enää mitään hentoja, kevyitä hipaisuja, vaan kunnon potkuja.  Ahkera potkiskelija meiän Kirppu ja ajottaa sessiot yleensä vasta myöhäiseen iltaan. Jospa hän pääsis jo nyt meiän kanssa samaan rytmiin.  No, sen näkee sitte.

Ja muuta. Viikonloppuna käytiin kattomas sitä mein haaveilemaa asuntoo, joka oli vielä vapaa. Kyseessä siis lähes 90 m2 kaksikerroksinen rivarineliö. Nyt vaan hoidellaan tällä viikolla kaikki tarpeelliset paperiasiat ja käydään pankissa anomassa vähän lisää lainaa, ni voidaan laittaa paperit eteen päin. Mut siitä asiasta lisää sit myöhemmin.