Jälkiä elämästäni

Rupesinpa tossa oikeesti pohtimaan jatko-opintoja. Tutustuin avoimen yliopiston tarjontaan, kun haluisin suorittaa erityispedagogiikan syventävät opinnot. Niille tulee vaan hintaa yli 2000e. Eikä niitä tietenkään voi suorittaa Tampereella. Katoin just Itä-Suomen avoimen yliopiston Kouvolan toimipisteen opintovaatimuksia. Ihan ekaks mun pitäs alkaa lukemaan erityispedagogista kirjallisuutta englanniks, sillä taispa jokainen tentittävä kirja olla englanninkielinen. Sitä pitäs vähän reenata, koska se ei oo todellakaan mun vahvuusalueita. Tossa on se hyvä puoli ettei sinne oo erillisiä pääsykokeita. Huonona puolena taas on se, ettei noilla opinnoilla saa erityisopettajan pätevyyttä, vaan siihen tarvittas erkkaopen tutkinto yliopiston puolella. Joka tapauksessa näyttää siltä, että jossain vaiheessa mun on hankittava erkkaopen tutkinto, että vois saada jopa joskus vakipaikan. Töistä ei tuu nimittäin olemaan pulaa tolla koulutuksella. Pääsykokeen kautta sisään on tietysti varmin keino tu

Miehen kuukauden kesäloma loppu sunnuntaina ja piti siis palailla takas arkeen. Viime viikolla matkattiin mun kotikonnuille Itä-Suomeen, jossa nähtiin sukulaisia, käytiin Juha Tapion keikalla, elettiin mökkielämää ja välillä myös vaan oltiin. Mukavaa oli, mutta kiva oli palata kotiinkin, Lapset oli vielä eilisen kotona ja neitin piti mennä hoitoon vasta huomenna. En olettanut meneväni töihin vasta, kun aikasintaan ens viikolla. Toisin kuitenkin kävi, sillä tutun yhtenäiskoulun reksi soitti tarvitsevansa sijaista heti. Lupasin tulla, mutta sanoin, etten ihan heti pääse. Tottakai auto on just sillon pois käytöstä, kun sitä tarvittas. Pojankin piti olla jo kasilta hoidossa, mutta olinpa laittanu kellon väärään aikaan soimaan, enkä voi syyttää siitä edes maanantaita. Vein lapset pyörällä hoitoon, mutta matka olis edenny joutusammin, jos pyöränkumeissa olis ollu ilmaa. Ei ollu kuitenkaan aikaa ettiä pumppua, vaan vein ekaks pojan potkupyöräillen hoitoon pikkusiskon matkatessa mun pyörän