Jälkiä elämästäni

Moikka taas! Muutto on takana päin ja siihen liittyvät postaukset tulossa. Sen verran on kiirusta pitäny remontin ja vielä muuton jälkeenkin etten oo ehtiny ees pientä tekstiä kirjotella. Toivottavasti jo tän viikon aikana ehtisin kirjotella postaukset julkasukuntoon niitten kuvien kera. Tällä hetkellä vasta keittiö on saatu järjestykseen, joten hommaa riittää vielä. Aattelin kuitenki kertoo, että saatiin pieni piristys kiireisen arjen keskelle, kun anoppi tuli katsomaan lapsia viime perjantaina. Me lähettiin miehen kanssa Tampereelle syömään hyvin ja kiireettömästi. Tarkotus oli vielä käyä leffassa kattoo joku elokuva. Syömään mentiin yhteen meiän suosikkipaikkaan, eli Pancho Villaan. Ruoka oli hyvää ja täyttävää. Sen jälkeen aateltiin vielä mennä leffaan kattomaan Stephen Hawkingin elämään pohjautuva leffa. Ei kuitenkaan ehditty ennen näytöksen alkua, joten jäi tarina näkemättä. Päätettiin kuitenkin mennä kattomaan joku pätkä, koska päästiin kerrankin yhessä leffaan. Ongelmana on

Tänään on meiän muuttopäivä. Mies ja appivanhemmat ovat tehneet ison työn meiän muuton eteen näin viime metreillä. Anoppi huolehtii, että muuton alkaessa kaikki on valmista ja puunattua uudessa kodissa. Mun huoleks jää tämä nykynen koti. Hommaa riittää ihan kiitettävästi. Murunen lähtee muualle muuton ajaksi ja on jo ihan täpinöissään lähdössä tämän naisen luokse. Ihanaa, että on sellasia ihmisiä, jotka ihan itte tarjoo apuaan. Siispä aamusella tiukasti muuttopuuhiin.

Tää ja viime viikko on menny perusteellisesti uuden kodin remontoinnin merkeissä. Muutto häämöttää lauantaina ja kaikki on kuulema valmista perjantaina, joten hommaa riittää. Mies on tehny pitkää päivää, eli käyny ekaks töissä ja sit menny illaks tekemään remonttia. Tästä syystä blogi on viettäny hiljaiseloa, mutta muutama postaus on kuvia ja muokkausta vaille julkaisukunnossa. Tosin luonnosten loppuunsaattaminen saattaa mennä ens viikon puolelle. Lisää kuvia on luvassa muutaman seuraavan postauksen mukana.