Jälkiä elämästäni

 Niinpä. Se iski sit uudemman kerran. Todennäkösesti sama ku viimeks, ainakaan oireet ei muuta kerro. Tällä kertaa ne on ehkä kuitenkin vähän lievempiä ku viimeks. Soitin siis tänään muutaman päivän mietinnän jälkeen terveyspalvelujen neuvonnan numeroon, kuten myös sillon edellisellä kerralla. Jonottelin muutaman minuutin ennen kuin sairaanhoitaja-täti vastasi. Kerroin asiani ja vastaus oli: "Mene terveysasemalle klo 14 mennessä. Eli siis puhelun jälkeen pikasyönti, nukkuvan poitsun pakkoherätys ja siirto vaunuihin. Pieni kävely bussipysäkille ja onneks kauaa ei tarvinnu odotella pienessä tihkusateessa, vaan päästiin matkaan. Perillä tuli jo kunnolla vettä ja keli oli muutenkin ankee. Kävelin vastaanottotiskille ja selitin asiani. Ystävällinen sairaanhoitaja kerto, että kaikki lääkäriajat tälle päivälle on jo menneet, joten voin käydä vain sairaanhoitajan luona, joka kuulema konsultoi tarvittaessa lääkäriä. Voi paska. Viime kerrasta ku ei oo kovinkaan hyvä kuva noista sairaanhoi

"Kumman vuoro on tänä yönä nukkua ees viis tuntia yhteen putkeen? Kumpi nukuttaa pojan? Kumpi hoitaa siis yöherätykset?" "Ei se tartte ku tutin suuhun, viittiks laittaa?" "Sillä on kakat housussa Viittiks vaihtaa sen?" Näitä ollaan pähkäilty jo reilu kolme kuukautta. Totesin jollekin aiheeseen liittyen, että kuus viikkoo jakso valvomista, sit alko uni painaa ja sen huomas. Jos miehellä on aamuvuoroviikko, se tarkottaa mulle arkisin yöheräämisiä, joita onneks ei oo yön aikana yleensä kun yks tai kaks. Varsinaisten heräämisten lisäks tulee just noi tutin nostamiset ja pään silittelyt useemman kerran yön aikana. Välillä tekis mieli antaa lapselle vaan nuijanukutus, kun huuto vaan jatkuu tai poitsua ei vaan enää nukuta ja kello on 5-7 aamulla. Niin, meillä siis nukutaan aamusin 9-11, tai siis se nukkuu, jolla ei oo poitsun hoitamisvuoroo. Yleensä mä saan ainakin yhtenä aamuna ja yönä nukkua ilman herätyksiä ja sen jälkeen kummasti taas jaksaa tätä arkee. Nii

Murusella oli tosiaan kolmen kuukauden neuvolakäynti maanantaina. Poikkeuksellisesti se oli muualla kuin tuossa lähineuvolassa kesälomien takia. Kaikki oli ok. paino 6020 g pituus 62,7 cm päänympärys 40,4 cm Murunen sai myös ROTAn ja kaks piikkiä. Rota meni hyvin alas, samoin kuin viime kerrallakin. Se maistuu kuulema banaanilta, Toinen juttu olikin sit noi kaks rokotetta. Pistämiseen asti poika oli kuin aurinko ja vain hymyili ja jutteli kovasti terkalle. Ei siis mitään ongelmia. Rokotteethan pistettiin molempiin reisiin, ei kuten aiemmin molempiin kankkuihin. Oli hiukka hankalaa pidellä rimpuilevaa pientä miestä kiinni, jotta terkka sai rokotteen laitettua. Vielä vaikeempi oli toisen piikin laitto, koska poika tiesi jo, mitä on luvassa. Terkka kirjotti neuvolakorttiin: " Kasvaa oikein hyvin! Kääntyy kyljelleen. Hymyilee!" Meillä ei oo yleensä ollu mitään huutokonsertteja iltasin, mutta sekä maanantai- että tiistai-iltoina poika huusi monta tuntia ja ainut pai

Meitä kysyttiin jo odotusaikana mukaan Tampereen yliopiston, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimukseen lasten unirytmin kehityksestä. Suostuttiin ja ollaan siis täytelty erinäisiä lomakkeita. Äidille ja isälle on eri lomakkeet ja tästä lähtien on myös Muruselle oma paperinippunsa.  Kysymykset liittyvät sekä meiän että lapsen hyvinvointiin monelta eri kannalta. Siellä kysytään esimerkiks kotioloista, meiän keskinäisestä suhteesta, omista nukkumistottumuksista ja lapseen liittyvistä asioista, kuten tunteista lasta kohtaan. Murusen omassa lomakkeessa kysellään kaikkee mahollista, kuten tottakai lapsen omasta unirytmistä, mutta myös esimerkiks tutin käytöstä ja näköjään myös vauvan kehityksestä. Perjantaina soitteli tutkimushoitaja Taysista ja kyseli Murusen 3 kk neuvolan ajankohtaa, koska tähän ajankohtaan sijoittuu myös kolmen vuorokauden mittainen unen (liikkeiden) seuranta jalkaan laitettavalla sykemittarin kokosella ja näkösellä mittaril

Mistä on hellepäivät tehty? Nihkeästä ihosta Varjoisista paikoista Alakerran viileydestä (vaan +25) Vissyn juomisesta Pelkällä vaipalla nukkumisesta Kesäisistä vaatteista Kuumasta takapihasta Vauvan kanssa sisällä olosta Leikkimatolle nukahtamisesta Netissä surfaamisesta Pyykinpesusta ja narulle laitosta Kissojen touhujen seuraamisesta Raikkaasta kanasalaatista Viileästä ja virkistävästä suihkusta Murusen ihanista hymyistä ja kujerruksista Viilentävistä tuulenpuuskista Aurinkorasvan tuoksusta Päätä suojaavasta hatusta/huivista Kylmästä jäätelöstä Näin siis meillä.

Keskiviikkona käytiin Murusen kanssa treffaamassa mun hyvää ystävää ja vanhaa luokkakaveria ja hänen perhettään. Samalla ostin häneltä muutaman vaipan ja vaatteen. Olipa mukava pitkästä aikaa vaihtaa ajatuksia ihan ajan kanssa. Murusta ei käynti paljon hetkauttanut, sillä poitsu nukkui tyytyväisenä sitterissä lähes koko vierailun ajan. Onneksi saatiin mukaan myös yhdet housut, koska Murunen oli pissannu housuunsa eikä mulla tietenkään ollu varahousuja mukana. Myöhemmin treffattiin mun äitin kans kaupungilla ja piipahdettiin Fidalla, josta lähti mukaan muutama tosi halpa vaate (yleensäkin siellä on hinnat alhaisemmat ja ainakin tuolla kirpparilla myytävät tavarat varmasti siistejä ja hyväkuntoisia) poitsulle: shortsit kuumille keleille, Tutan collegepusero, kauluspaita ja yks body. Hintaa noille tuli yhteensä alle 5 euroo. Pitänee mennä tarkistaan valikoima miehen mieliks myös seuraavalla reissulla. Äiti kanto Murusta sylissä, koska vaunuja ei ollu mukana eikä meillä (vielä) oo minkää

Murunen pääsi ekalle pidemmälle reissulle, kun ajeltiin viikko sitten maanantaina mun kotikonnuille eli Murusen mummin ja papan luo. Murusella ei oo ollu ainakaan syleistä pulaa, koska mun äitin ja isin lisäks myös mun sisko oli visiitillä täällä. Tällä hetkellä vierailusta on takana puolet. Takasin Tampereelle ajellaan torstaina, jossa mies ja kissat jo kovasti oottelee meitä. Isin kanssa ollaan skypetelty joka ilta, tosin ne keskustelut piristävät enemmänkin mun kuin Murusen mieltä. Maanantaina ajeltiin vajaa 300 kilsaa tänne Pohjois-Savoon. Keli oli mukavan pilvinen, vähän vilpoisa ja teilläkin suhteellisen vähän porukkaa. Muutama hituri mahtu joukkoon, mutta niistä pääs suht sujuvasti kuitenkin ohi. Matkalla pysähyttiin Vaajakosken abc:lla ruokkimassa ja vaihtamassa Murusen vaippa. Muutoin mun matka menikin pizzapalan, vissyn ja mansikka-Maraboun voimalla. Enpä ollukaan pitkään aikaan ajanu yksin noin pitkää matkaa. Saavuttiin tänne maanantai-iltana kaheksan maissa ja meit

Sori bloggaustauko, tekstiä on kyllä tulossa, kunhan ennätän kirjotella. Tämän viikon alku meni kotikonnuilla ja sit loppuviikosta Murunen ei oo oikeen suostunu nukkuun päikkäreitä niin, että ois ehtiny muuta ku tehä kotitöitä. Mutta postauksia on siis tulossa, toivottavasti jo tänään. :)