Siirry pääsisältöön

Liikunnasta


Kirjottelin joskus kesällä liikunnasta ja sen merkityksestä. Kävin sillon juoksemassa muutaman kerran ennen kun mun jalka otti siitä onkeensa ja sit juokseminen taas jäi, vaikka jalan puolesta olis myöhemmin jo onnistunukin. Puistojumppailu ei oikein ollu mun juttu sen ohjaajan takia. Hän oli sellanen aerobic- ja tanssihirmu, etten mä pysyny vauhdissa ollenkaan mukana. Tempo oli niin kaamee ettei se ollu enää mukavaa.

En kuitenkaan oo jääny toimettomaksi, vaan kuten mietin, varasin paikat kahteen lihaskuntojumppaan ja myös sain ne. Oon nyt käyny syyskuusta asti kaks kertaa viikossa jumppailemassa. Maanantaina on puolentoista tunnin jumppa (venyttelyä 30min) ja torstaina tunnin (30min venyttelyä) rääkki. Voin sanoo, että vaikka on tehny kuinka kipeää, ni kestän. Niin paljon se on auttanu ja auttaa. Ohjaaja on ammatiltaan myös fyssari, joten hän tietää tasan tarkkaan, mitä liikkeitä kannattaa tehä ja miten paljon. Oon myös oppinu paljon uusia venyttely- ja jumppaliikkeitä, joita voisin tehä kotonakin, jos vaan viittisin.

Mulla on jumppakavereina pääasiassa mua reilusti vanhempia naisia ja miehiä, jotka näyttää tosin käyneen jumpissa jo tosi kauan. Sen verran paljon sujuvammin heiltä sujuu lankut ja erilaiset tasapainoo vaativat liikkeet. Tykkään meiän vetäjän tyylistä ennen kaikkee siks, että tahti on just sopiva. Pysyy tällanen hitaampikin vauhdissa mukana. Se, mikä häirittee kaikkein eniten on vasemman ja oikean sekottaminen koko ajan. Se taas johtuu ilmeisesti mun vasenkätisyydestä. Katonki aika usein, miten vieruskaveri tekee ja teen sit perässä samoin.

Mun niska-hartiaseutu jumittaa ja pahasti. Koko ajan. Hieronnalla, jossa en oo muuten käyny kun viimeks kesällä, ja noilla jumpilla se pysyy ihan ok-kunnossa. Itse asissa meenkin ens viikolla hierontaan, kun kävästään visiitillä kotikonnuilla Savossa. Ja oon sen kyllä ansainnu, vaikka en varmaan kärsikään tehä mitään sen jälkeen.

Hyötyliikunnan merkitystäkään ei voi jättää huomiotta ja sitä voisin harrastaakin enemmän. Pihahommia on mun mielestä kiva tehä ja sehän rasittaa koko kehoa. Haravointi ja ruohonleikkuu rentouttaa ja vie hetkeks ajatukset pois muista asioista. Myös lumityöt teen ilman pakkoa. Kävellen ja pyörällä voisin liikkua enemmän, joten siinäpä tavotetta sit ens vuodelle.


Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen
1 kommentti
Lue lisää

Vähän lisää minusta (julkaisematon postaus v.2021)

 Tämä teksti on jäänyt julkaisematta 2021, kun olen sen kirjoitellut. Päätin julkaista sen nyt, sillä avaan siinä asioita, joista kirjoittelin tänään, hieman tarkemmin. Ajattelin kertoa nyt tarkemmin, mitä minulle kuuluu nyt. Kun aloitin blogini jo kauan aikaa sitten, en tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan elämässä seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana. En tiennyt, että en jäisi ensimmäiseen suhteeseeni avomieheni kanssa, vaan eroaisimme reilun vajaan viiden vuoden seurustelun jälkeen. Eroa pitkitettiin minun halustani varsin kauan, mutta keväällä 2007 teimme lopullisen päätöksen eri teille lähtemisestä. Toisaalta päätös oli helpotus, mutta toisaalta se oli myös todella vaikea ja raskas. Olinhan muuttanut hänen vuokseen Tampereelle aivan toiselta puolelta Suomea vuonna 2003 ja en tuntenut kovinkaan montaa ihmistä sieltä suunnalta. Olimme etäsuhteessa lähes koko suhteemme ajan. Mies aloitti opiskelut syksyllä 2003 eli samaan aikaan kuin muutin itse Tampereelle. Hän oli viikot opiskelupa
Lähetä kommentti
Lue lisää