Liikunnasta

Kirjottelin joskus kesällä liikunnasta ja sen merkityksestä. Kävin sillon juoksemassa muutaman kerran ennen kun mun jalka otti siitä onkeensa ja sit juokseminen taas jäi, vaikka jalan puolesta olis myöhemmin jo onnistunukin. Puistojumppailu ei oikein ollu mun juttu sen ohjaajan takia. Hän oli sellanen aerobic- ja tanssihirmu, etten mä pysyny vauhdissa ollenkaan mukana. Tempo oli niin kaamee ettei se ollu enää mukavaa.

En kuitenkaan oo jääny toimettomaksi, vaan kuten mietin, varasin paikat kahteen lihaskuntojumppaan ja myös sain ne. Oon nyt käyny syyskuusta asti kaks kertaa viikossa jumppailemassa. Maanantaina on puolentoista tunnin jumppa (venyttelyä 30min) ja torstaina tunnin (30min venyttelyä) rääkki. Voin sanoo, että vaikka on tehny kuinka kipeää, ni kestän. Niin paljon se on auttanu ja auttaa. Ohjaaja on ammatiltaan myös fyssari, joten hän tietää tasan tarkkaan, mitä liikkeitä kannattaa tehä ja miten paljon. Oon myös oppinu paljon uusia venyttely- ja jumppaliikkeitä, joita voisin tehä kotonakin, jos vaan viittisin.

Mulla on jumppakavereina pääasiassa mua reilusti vanhempia naisia ja miehiä, jotka näyttää tosin käyneen jumpissa jo tosi kauan. Sen verran paljon sujuvammin heiltä sujuu lankut ja erilaiset tasapainoo vaativat liikkeet. Tykkään meiän vetäjän tyylistä ennen kaikkee siks, että tahti on just sopiva. Pysyy tällanen hitaampikin vauhdissa mukana. Se, mikä häirittee kaikkein eniten on vasemman ja oikean sekottaminen koko ajan. Se taas johtuu ilmeisesti mun vasenkätisyydestä. Katonki aika usein, miten vieruskaveri tekee ja teen sit perässä samoin.

Mun niska-hartiaseutu jumittaa ja pahasti. Koko ajan. Hieronnalla, jossa en oo muuten käyny kun viimeks kesällä, ja noilla jumpilla se pysyy ihan ok-kunnossa. Itse asissa meenkin ens viikolla hierontaan, kun kävästään visiitillä kotikonnuilla Savossa. Ja oon sen kyllä ansainnu, vaikka en varmaan kärsikään tehä mitään sen jälkeen.

Hyötyliikunnan merkitystäkään ei voi jättää huomiotta ja sitä voisin harrastaakin enemmän. Pihahommia on mun mielestä kiva tehä ja sehän rasittaa koko kehoa. Haravointi ja ruohonleikkuu rentouttaa ja vie hetkeks ajatukset pois muista asioista. Myös lumityöt teen ilman pakkoa. Kävellen ja pyörällä voisin liikkua enemmän, joten siinäpä tavotetta sit ens vuodelle.