Pakollisen blogitauon jälkeen

Tulipas pitkä paussi blogin kirjotteluun...  :(

Tarkotuksena oli kirjotella mitä erinäisimmistä asioista, mutta ensin poistettiin hammas, joka tulehtui ja joko sen seurauksena tai työpaikan kautta sain kunnon ärhäkän flunssan. Hiihtoloman vietto oli tällä kertaa peiton alla makaamista ja kisojen kattelemista sen sijaan, että olisin nauttinut hienoista ulkoilukeleistä muutenkin kuin ikkunan takaa.

Hampaanpoisto oli siis taas hankala operaatio. Mulle ei määrätty antibiootteja, vaikka myös syksyllä edellisen poiston yhteydessä, sain tulehduksen, joka vaati antibioottikuurin. Multa siis yths ei saa sen suhteen kovin hyvää arvosanaa. Muuten ei oo ollu toimissa moittimista. Poisto oli siis 24.2 ja 26.2 oli pakko mennä vierailemaan hammaspäivystyksessä, koska mulle nousi lämpöä ja poski turposi entisestään. Poistuin sieltä mukanani reseptit kahteen eri antibioottiin ja kunnon hevoskuuriin, eli 800 mg Ibusaleihin. Lääkkeistä huolimatta mulle nousi seuraavana päivä kuume 38,5 asteeseen. Se kesti vain päivän, mutta vetämätön olo ja kaamee väsymys kestikin koko lomaviikon ajan.

Saatiin sentään jotain järkevääkin tehtyä loman aikana eli maalattua eteinen ja työhuoneesta, keittiöstä ja olohuoneesta yksi seinä Väriksi valitsimme Tikkurilan Tunne väreistä Shantungin sopivan hillityn sävynsä vuoksi. Seinistä tuli hienot, vaikka oltiinkin maalaushommissa ekaa kertaa. Mun maalaus suju jonkinlaisessa lääkepöllyssä, mutta sisulla siitäkin selvittiin. :)

Mun tarkotuksena oli tehä lomalla kaikenlaista, mutta ikinä ei näköjään pitäs suunnitella valmiiks mitään, koska yleensä siinä käy just näin. En tehnyt gradua, en siivonnut kotona enkä edes lukenut ensimmäistäkään kirjaa, koska ei ollut voimia enkä jaksanut keskittyä. Ruoanlaittokin jäi miehen harteille, joilla se on kyllä yleensä muutenkin. Ruoka ei maistunut moneen päivään hammasoperaation jälkeen, vasta viikko siitä voin sanoa syöneeni ekan kerran kunnolla. Tais siinä painokin tippua ehkä kilon tai puoltoista. 

Nyt on palattu takaisin työarkeen ja kiirus viikko olikin. Kolme palaveria ja päälle vielä normaalit viikkotunnit. Päivät venyivät normaalia pidemmiksi, mutta sain myös tehtyä paljon paperihommia. Täytin ensimmäisen kuntoutustukihakemuksenkin ja perehdyin samalla uuteen erityisopetuslakiin liittyviin lomakkeisiin ja niiden täyttämiseen. Huh huh, aikamoinen homma. Eiköhän niiden täyttäminen onnistu ensi kerralla jo hieman nopeammin ja kenties paremminkin, kun on jonkinlaista käsitystä siitä, mitä niihin pitää raapustella. 

Kävin myös sähläilemässä opiskelukavereiden kanssa tiistaina ja oli aika rääkki. En muista, millon oisin viimeks ollu niin poikki, kun sen tunnin jälkeen. >Ei tuo sairastelu kuntoo ainakaan parantanu. Mutta ens viikolla jo paremmalla kunnolla taas mukaan. Se on semmonen henkireikä työviikon keskellä, samoin torstainen sähly työkavereitten kans. Oon muuten niin huono liikkumaan ja kuntoilemaan, että onneks käyn ees pelaamas sählyä. Nyt ois kyllä kevään tullen ja lumien ja jäiden sulaessa aloitettava taas lenkkeily. Ihan oman hyvinvoinnin takia.