En oo ehtiny kirjotella uusia blogitekstejä, koska tällä hetkellä on ollu niin paljon kaikkee muuta tekemistä, jotka vaan menee blogin ohi. Valitettavasti.
Mun sisko kävi pienen tyttärensä eli Murusen serkun kanssa meillä parin yön verran. Siinä sitä hulinaa riittikin. Lisäks mun niska-hartia-päänsäryt ylty niin suuriks ettei oo varmaan koskaan aiemmin ollu. Pyörrytti, kädet ei toiminu normaalisti ja ennen kaikkee päätä särki ja olo ei ollu hyvä. Onneks mun sisko on ammatiltaan fysioterapeutti, joten hän sai eilen pois mun pahimmat jumit. Pitää jatkaa jumppaa päivittäin ja muistaa oikeanlaiset työskentelyasennot esimerkiks koneella ollessa. Neulomistaki on harjoteltava ergonomisemmassa asennossa kun aiemmin. Noita särkyjä en halua takas, 400 mg lääke ei auttanu, vaan piti turvautua 800 mg, mikä on mulle harvinaista.
Lisäks oon koittanu vääntää mun gradua ja tsempannu miestä oman gradunsa parissa. Oikoluin tekstin ja oli aika haasteellinen työ, koska aihe on vieras ja outoja käsitteitä paljon. Mies saa omansa palautettua tällä viikolla ja sit meillä vaihtuu roolit. Mä alan työstää graduani lähes täyspäiväsesti ja mies hoitaa poikaa enemmän ku nyt. Mun pitäs saada jotain tekstiä aikaseks maanantaihin mennessä, koska viikon päästä keskiviikkona mulla pitäs olla jotain esiteltävää ohjaajalle ja muille tapaamiseen mukaan tuleville. Onneks mun ei tartte kirjotella paljookaan täysin uutta tekstiä, vaan pääosin riittää vaan tekstin muokkaus.
Oman aikansa on tietysti vienyt myös pieni Murunen, jonka päähoitovastuu on ollu tällä hetkellä mulla miehen ollessä päivät töissä ja vääntäessä illat omaa graduaan. Poika ei viihdy enää juuri ollenkaan yksin, vaan huuto alkaa heti, jos minä tai mies lähtee pois näköetäisyydeltä. Murunen ei edelleenkään istu eikä ryömi, mutta on oppinut liikkumaan pyörimällä ja kierimällä. Äitillä alkaa olla aika kiirus, kun pitää olla koko ajan silmät selässä, ettei poika pääse tutkimaan kiellettyjä paikkoja tai satu nappaamaan jotain lattialla olevaa, kuten erilaisia johtoja, suuhunsa.
 |
| Tätä aikaa odotellessa |
Syöminen sujuu syöttötuolissa ihan ok, vaikkakin välillä kaikki muu kiinnostaa enemmän kuin itse syöminen. Hyvin ruoka kuitenkin pääosin maistuu pojalle. Hyvä, sillä muuten tulee ens kerralla neuvolassa luultavasti noottia vähäisestä painonnoususta. Jokainen lapsi on toki yksilöllinen ja kasvaa omilla käyrillään, mutta ei toi kyllä sais omalta käyrältään paljoo enää pudota. Tähän asti kaikki on maistunu, mitä pojalle on tarjottu. Hieman nihkeemmin meni kukkakaali, kun taas mannapuuro on oikeen herkkua. Murunen on alkanut jutella entistä enemmän ja asiaa riittääkin kovasti muille kerrottavaks.
Tässä pikaterkut. Palaan paremmalla ajalla uusin aihein. Luultavasti kirjottelen pitkästä aikaa jotain kouluarkeen liittyvää tekstiä.
Toivottavasti niskat alkavat toimia paremmin pian. Mulla on itelläkin niin paikat jumissa että huh. Tuntuu vaan että mikään ei auta ja oon hyvin huono syömään särkylääkkeitä ( paitsi sitten äärimmäisessä hädässä kuten synnytys supistuskivut :D ).
VastaaPoistaps. Meikän tyttö on vielä hiukan nuhainen niin emme tule tänään näkemään. Mutta ens viikolla sitten toivottavasti! :)
Kyllä ne tästä pikku hiljaa alkaa vertyä. Jumppaa vaan on jatkettava ja tilattava hierojalta useempi käynti, ni saa ees pahimmat jumit pois. Säännöllinen hieronta ois oiva lääke, mutta se maksaa jonkun verran. Ota vaan tarvittaessa särkylääkettä, vie ees hetkeks kivun pois. Nyt ei oo pariin päivään tarttenu syyä yhtään, vaikkakin päänsärky on edelleen kiusana. Toki sekin on lieventyny.
VastaaPoistaKaikki muut tais ollaki paikalla teitä lukuunottamatta. Ens viikolla sit pikkujoulujen merkeissä vika kerta, joten tonttulakki ym. matkaan. Tarjolla myös kuulema glögiä.
Kävin tänään näyttämässä rekryssä rikosrekisteriotteen, joten oon taas valmis palaamaan kouluarjen keskelle.
Joskus kertakäynti fysioterapeutilla riittää kipuja lievittämään. Suosittelen MDT-fysioterapeuttia, jolta saa hyvät kotiohjeet kivun hoitoon. Kivuista ei kannata turhaan kärsiä, kun useimmiten niihin pystyy vaikuttamaan. Toki on tapauksia, jolloin mikään ei auta, mutta ne on harvinaisempia.
VastaaPoistaTyttösen kipujen kovuus ja niihin annettu pikainen hoito-ohje lastenhoidon lomassa kertoo menetelmän tehokkuudesta, koska vaikutus näkyi heti seyraavana päivänä. :)
Voi gradu... ja mä itken jo yhen 8-12 sivuisen esseen takia täällä! Tsemppiä hurjasti :)
VastaaPoistaKäyppä kurkkaamassa: http://aaltoillen.blogspot.fi/2012/11/tunnustan.html. Siellä on sinulle jotain :)
Kiitti tsempeistä! Enpä ihan niin vähällä selvinny, mitä luulin. Lisää tekstiä kirjottelin ihan jonkun verran. Tänään sainkin hyviä neuvoja, miten jatkaa tota itkupotkuraivari-osioo eli aineiston analyysia. Eiköhän se tässä vielä valmistu. Hihkun ja pompin sit täälläki, kun saan sen ekaan vaiheeseen.
VastaaPoistaJa kiitos. :)