Siirry pääsisältöön

Kesäinen tervehdys



Eipä oo musta hetkeen kuulunu mitään ja syyt mainitsinki jo edellisessä postauksessa. Nyt työt on ohi koko kesän ajaks, mutta hektisyys gradun kanssa jatkuu vielä viikon verran. Ens viikon perjantaihin mennessä pitäs työ saada eteen päin. Kiirusta pitää, mutta saan kuitenki lähetettyä sen ajoissa.

Aikapula vaan meinaa vaivata, kun mies on päivät töissä ja mä kahestaan pojan kanssa kotona. Murusen hereillä ollessa on turha ees yrittää keskittyä kirjottamiseen tai tällä hetkellä pääosin virheiden korjailuun. Siispä oottelen poitsun päiväuniaikaa. Välillä unoset kestää vaan tunnin ja siinä ei paljoo ehi ,kun pitäs saada itte syötyäki jotain. Kotityöt on tällä hetkellä aivan hunningolla, tosin tää tropiikki (ylhäällä ainaki +27), ei paljoo innostakaan siivoomaan.

Meillä on tällä hetkellä menossa operaatio omaan huoneeseen siirtyminen. Se on vielä vaiheessa, koska mun on ekaks saatava gradun kirjotushommat tauolle. Me siirretään siis työhuone viereiseen huoneeseen ja poitsu saa vanhan työhuoneen ittelleen.



Mutta jotta päivät ei menis pelkkään pojan päiväunien odotteluun ja tekstin kirjottamiseen, on me tehty muutakin. Kirppisten kiertely on jo tullu tavaks ja kyllähän sieltä yleensä jotain lähtee myös mukaan. Oon löytäny myös ittelleni vaatteita ja säästän siinä pitkän pennin, ku ei tartte lähtee kauppaan ostaan uutta, kun käyttökelpoisia rytkyjä löytyy muualtaki. Muutenki ollaan aika paljon pois kotoo jo tän kuumuuden takia. Jos ei olla menossa, vietetään aikaa yleensä takapihalla. Siellä poika harjottelee kävelyä taaperokärryn kanssa, leikkii autoilla tai konttailee kohti leikkipaikkaa. Mä yritän samalla lukee kirjaa tai vaan nauttia hyvistä ilmoista. Aurinkorasva ja siltä suojaavat vaatteet ja hattu on myös aina mukana.



Tänään innostuttiin myös vähän taiteilemaan sormivärien kanssa tai mä taisin olla kyllä enemmän innoissaan siitä, kun poitsu.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä m...

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jäl...

Vähän lisää minusta (julkaisematon postaus v.2021)

 Tämä teksti on jäänyt julkaisematta 2021, kun olen sen kirjoitellut. Päätin julkaista sen nyt, sillä avaan siinä asioita, joista kirjoittelin tänään, hieman tarkemmin. Ajattelin kertoa nyt tarkemmin, mitä minulle kuuluu nyt. Kun aloitin blogini jo kauan aikaa sitten, en tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan elämässä seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana. En tiennyt, että en jäisi ensimmäiseen suhteeseeni avomieheni kanssa, vaan eroaisimme reilun vajaan viiden vuoden seurustelun jälkeen. Eroa pitkitettiin minun halustani varsin kauan, mutta keväällä 2007 teimme lopullisen päätöksen eri teille lähtemisestä. Toisaalta päätös oli helpotus, mutta toisaalta se oli myös todella vaikea ja raskas. Olinhan muuttanut hänen vuokseen Tampereelle aivan toiselta puolelta Suomea vuonna 2003 ja en tuntenut kovinkaan montaa ihmistä sieltä suunnalta. Olimme etäsuhteessa lähes koko suhteemme ajan. Mies aloitti opiskelut syksyllä 2003 eli samaan aikaan kuin muutin itse Tampereelle. Hän oli viikot opiske...