Siirry pääsisältöön

Kuusiviikkoisen Tytyn kuulumisia




Pitkästä aikaa pääsen kirjottelemaankin jotain. Koko ajan tuntuu olevan liian vähän aikaa tehä oikeestaan yhtään mitään muuta kun huolehtia lapsista ja ruokkia heiät. Mies on päivät töissä ja mä Tytyn kanssa kotona isoveljen ollessa hoidossa.

Tyty on kiltti vauva, mutta vaatii jatkuvasti seuraa ja yksin ei viihdy just yhtään. Mä oon lähes koko ajan kiinni vauvassa, joten me vietetään päivät lähes vaan olkkarin sohvalla ollen. Kotitöitä teen jos ehdin, mutta ennen kaikkee, jos jaksan. Tytyn vuorokausirytmit heittää ihan häränpyllyä ja tilanne vaihtelee yöstä toiseen. Nyt on ihme kyllä ollu jo jonkun aikaa yöunilla, sillä aiemmin tällä viikolla Tytyn sain yöunille vasta aamukahelta. Mies hoitaaki meillä yöherätykset, jotta mä saan edes nukuttua pidemmän pätkän, ees muutaman tunnin.

Tytyllä laski syntymän jälkeen paino melki 20% ja viikon ikäsestä lähtien ollaan käyty tiiviisti painokontrolleissa. Tyty myös syö pääasiassa korviketta, sillä siitä lähtien hänet on pitäny ruokkia säännöllisesti 3 tunnin välein, Nyt on paino onneks saatu jo hienosti nousuun, mutta edelleen kontrollit jatkuvat. Tyty kyllä syö, mutta välillä ihan liikaa, joten megapuklut ainaki kerran päivässä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Onneks Tytyllä on paljon bodyja, koska niitä menee vähintään kaks yhen päivän aikana. Tänään meni neljä, joista tosin yks ylimenneiden kakkojen takia.

Meillä menee siis ihan mukavasti Tytyn kanssa. Aika on kortilla, isoveli uhmailee ja on lisäks mustasukkanen ja mitä se kahdenkeskinen aika muka on, mutta kuitenkin se on vaan elämää ja ihanaa sellasta.






Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Tammikuussa 2023

 Huh huijakkaa! Siitä onkin kulunut jo rutkasti aikaa, kun olen viimeksi päivittänyt tätä blogiani. Paljon on ehtinyt tapahtua tässä välissä. Kuopuskin on jo 4,5-vuotias pieni mies ja isommat lapset ovat toka- ja nelosluokkalaiset. Asumme edelleen rivitalossa, mutta kotitalo on vaihtunut viime kesänä. Lopetin juuri ennen joulua pisimmän työsuhteeni, joka kesti 1,5 lukuvuotta. Sen aikana ehti jo kiintyä kouluun, sen oppilaisiin ja henkilökuntaan eri tavalla kuin koskaan aiemmin. Viihdyin siellä hyvin, mutta etenkin koko viime lukuvuosi oli rankka, koska oli niin paljon uutta opeteltavaa asiaa.  Olin yhtäjaksoisesti kesälomia lukuunottamatta (poikkeus kesä 2021 oli palkallinen) töissä elokuusta 2019 joulukuuhun 2022. Se on pitkä pätkä. Työskentelin erkkapuolella alakouluilla sekä Tampereella että sen ympäristökunnissa. Pidin ja pidän kovasti työstäni erkkaopena, mutta pitkähkö työmatka (yli 50 km/suunta) ei nappaisi etenkään pimeinä syksy- ja talviaamuina eikä -iltapäivinä. Olen kuitenki

Kuka minä olen?

 Nyt on blogi kaivettu naftaliinista taas. Tässä postauksessa ajattelin esitellä itseäni hieman tarkemmin. Katsoin äsken @ninnu.hoon Instagram- tarinoita, joissa hän pohti, kuka hän oikeasti on. Se oli mielenkiintoista pohdintaa ja laittoi ajattelemaan. Hän kertoi peilaavansa omia tekemisiään menneisyydestään käsin ja haluaa siirtyä tekemään asioita tulevaisuutta ajatellen.  Olen kotoisin Savosta. Lapsuudenperheeseeni kuuluu äiti, iska ja kaksi pikkusiskoa. Asuimme omakotitalossa taajama-alueella. Elin hyvän ja turvallisen lapsuuden, näin ajattelen. Meillä kotona oli tiukat säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat. Olin kuitenkin tunnollinen lapsi ja noudatin niitä. Vanhempani ovat syntyneet aika pian sodan jälkeen ja se, miten heidät on kasvatettu, on heijastunut myös meidän kasvatukseemme. Kasvatusmetodit olivat sen ajan mukaiset. En ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä, sillä ajattelen, että silloin elettiin sen ajan mallin mukaan. Ei silloin erikseen paljoa puhuttu tunteista tai itses