Siirry pääsisältöön

Liikkumaan, mars!





Niinpä niin. Ikä ei tule yksin, vaan se tuo mukanaan kaikenlaista. Mulla on todettu jo aiemmin selässä lievä skolioosi ja välillä on aivan kaameet niska-hartiasäryt. Hierojalla oon käyny säännöllisen epäsäännöllisesti, jotta niska-hartiaseutu pysyy ees jonkunlaisessa kuosissa. Mut eipä se riitä.

Sit on vielä ne ihanat raskauskilot esikoisen ajalta. Jonkun verran olis vielä matkaa tavotteeseen. Siinäpä sit miettimään, miten ratkasis nämä ongelmat. Huomasin netissä mainoksen täkäläisistä puistojumpista ja aattelin mennä sinne kokeilemaan. Mulle aivan uus tilanne, vielä outo paikkakunta ja en tuntenu ketään jumppaajia ennalta. Mut silti uskalsin mennä ja menin toisenkin, vaikka ekan kerran jälkeen olo oli aivan kamala monta päivää. Ei kärsiny aluks ees kumartua, kun sattu niin paljon.

Nyt oli siis yks ongelma ratkastu: puistojumppamaan kerran viikossa. Vaikka tunti tuntuu kestävän ikuisuuden, silti se tuo hyvän olon tunteen ja voin olla ylpee ittestäni, koska tuli kuitenkin lähdettyä.
Pelkkä lihaskuntojumppa ei kuitenkaan riitä, vaan päätin alkaa taas lenkkeilemään, Edellisen kerran laitoin lenkkitossut juoksun takia jalkaan ties millon. Nyt oli kuitenki taas aika.

Mun lenkkeilyajankohta ei sovi kaikille, sillä lähen lenkille iltamyöhään, kun neiti on saatu unten maille. Kuulokkeet korville, Spotifysta hyvää musiikkia, lenkkikamppeet niskaan ja menoks. Kaks kertaa oon nyt käyny. Kerran viime viikolla ja äsken sit toisen kerran. Yllättävän hyvin jaksoin hölkätä jo ekalla kerralla, jollon matkan pituus oli 4,6kilsaa, äsken oli muutama sata metriä lyhempi lenkki. Jaksoin taas hyvin eikä pieni sade haitannu ollenkaan. Myöhäisilta on siinä mielessä ongelmallinen lenkkeilijälle ettei katuvalot pala kaikilla teillä enkä uskalla lähtee minnekään valottomille kujille. Täällä menee myös paljon lenkkipolkuja ja sinne pitää mennä joku kerta päiväsaikaan juoksentelemaan.Onhan mulla takana yks puolimaratonki juostuna syksyllä 2008. Lenkkeily tulee jatkossa olemaan osa mun elämää ainaki kerran viikossa, ehkä jopa kaks. 

Sit tulee se mun kannalta kaikkein vaikein, mutta raskauskilojen ja oman hyvinvoinnin kannalta tärkee asia, eli ruokavalio. Mä oon aina ollu perso kaikelle makeelle ja mun pahin pahe on irtokarkit. Suklaa on myös hyvää. Totaalikielto ei mulla toimi, mutta jonkunlaisten lakkojen kestävyyttä voi aina testata. Tällä hetkellä meillä on herkut pannassa, ite ei osteta, mut jos joku tarjoo, ni saa tottakai syödä. Katotaan, miten pitkään tällä kertaa itsekuria riittää.

Eli mun oman jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta mun täytys käydä säännöllisesti hieronnassa, jotta sais pahimmat lihasjumit pois ja pääkin kääntys kunnolla. Sit jumppaamaan myös syksyllä. Tarkotuksena olis jatkaa lihaskuntoharjottelua ohjastusti myös syksyllä ja talvella, tosin sisätiloissa. Kuntosalille musta ei oo menijäks, joten sit pitää mennä jumppaan, vaikka sekin on mulle outo kokemus. Ei oo oikein liikkeet vielä hallussa, joten tunnen välillä itteni varsin osaamattomaks. Mut mä opin. Uskon niin. Juosta mä osaan jo joten kuten ja siitä pitää tehä tapa, osa mun viikko-ohjelmaa. Lenkkikengät odottaaki jo eteisen nurkassa. Ruokavaliota on myös syytä tarkastella nyt ja jatkossa, jotta syöminen pysyy jonkunlaisessa kuosissa.

Näillä eväin aattelin lähtee liikkumaan ja parantamaan kuntoa sekä omaa hyvinvointiani.

Mies ja lapset koulun pihalla jumppaamassa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tuen uudistus (postaussarja, osa 1: Miksi tuen uudistus?)

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja samalla perusopetuslaki uudistuu 1.8.2025. Se aiheuttaa monia muutoksia tästä syksystä alkaen koulutyössä ja myös eskarin puolella. Olen itse työskennellyt jo pitkään koulumaailmassa ja vahvasti sitä mieltä, että tukea tuli uudistaa, sillä nykyinen kolmiportainen tuki ei toimi koko Suomen jokaisessa koulussa niin kuin sen suunniteltiin toteutuvan. Itse olisin kyllä todennäköisesti muuttanut tukea, mutta en näin radikaalisti kuin nyt tehdään. Tuen uudistus on kirjattu Petteri Orpon hallitusohjelmaan ja nyt se laitetaan täytäntöön. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 31.12.2024. Tämän kevään aikana alkoi uudistustyö, joka tulee kestämään useita vuosia. On siis tosiasia, että kaikki ei tule olemaan valmista, kun koulut alkavat ensi viikolla.  Miksi tuen uudistus?  Julkisessa keskustelussa on jo kauan puhuttu tuen epätasaisesta jakautumisesta erityisesti tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden   osalta. Käytännössä tämä on tarkoittanu...

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä m...

Tuen uudistus (postaussarja: uudet termit) Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt perusopetuslaki 20 b §

 Tuen uudistus tuo opeteltavaksi kasan uusia termejä ja lainkohtia. Käyn tässä sarjassa läpi olennaisimmat termit ja linkkaan ne lainkohdat, jotka liittyvät suoraan koulun tukitoimiin. Tiedot ovat peräisin OPH:n ja OKM:n webinaareista sekä Pirjo Koivulan koulutuksesta. Oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyitä kuvaava kuva on peräisin Sipoon tuen käsikirjasta, linkki löytyy alempaa. Hienoa, että löytyy myös jo päivitettyjä tuen käsikirjoja, joita voi hyödyntää muutkin. Kiitos tästä!    Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ovat keskeinen osa toimintakulttuuria. Toimintakultturiin kuuluvat kaikki kouluyhteisön piirissä olevat henkilöt, se edistää oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyitä ja niihin liittyy vahvasti oppilaiden osallisuus, oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen sekä kouluun kiinnittyminen. Näiden opetusjärjestelyiden  avulla on tarkoitus ennakoida ja ehkäistä suurempien haasteiden muodostumista ja ennen kaikkea välttää suuremm...