Siirry pääsisältöön

Syksy 2007: eron jälkeen

Muutaman viime viikon aikana on jostain syystä pyöriny aiempi parisuhde ja sen ongelmat paljon mielessä. Tai oikeastaan eron jälkeinen aika ennen 2008 vappua, kun tapasin mieheni. En tiiä, miks. Kevät ja syksy 2007 oli tosi rankkaa aikaa. Ero ei ollu helppo ainakaan mulle, Siihen liitty paljon kaikenlaisia tunteita, joitten läpikäyminen vei aikaa ja se oli kaiken kaikkiaan aikamoinen suo. Meillä oli kuitenki takana yhteiseloa 2002 heinäkuusta asti eli 5,5 vuotta.

Eroon johtaneita syitä oli monta enkä osaa eritellä yhtä ainoaa. Kaukosuhde rasitti suhdetta aika lailla (ekan vuoden mä asuin toisella puolella Suomee ja sit mies pääs opiskelemaan 100 km päähän. Mä en viihdy yksin ja oli todella vaikeeta viettää aikaa vaan oman itseni kanssa. Viikonloppusin tehtiin jotain yhessä tai sitten ei. Miehellä oli hyvin usein viikonloppusuunnitelmia jo etukäteen eikä niistä oltu puhuttu mun kanssa välttämättä ollenkaan.

Onneks mulla oli opiskelukaverit, joista tuli osasta myös hyviä ystäviä, sekä naapurin V, kun muutin kaupungin toiselle puolelle yksiöön. V asu alakerrassa ja juttukaveria oli yleensä aina saatavilla. Ja sit mulla oli myös mun rakas ystävä R, jonka taustat oli aika lailla samat kun mulla. Oli helppo puhua hänen kanssaan, koska hän tiesi, mistä mä puhuin ja mitä mä tunsin. Vertaistukea siis parhaimmillaan. Meiän puhelut veny välillä pitkiks, mutta aika pitkälti ne olikin terapiapuheluja puolin ja toisin. Muutenki meillä oli tosi tiivis yhteinen tyttöporukka, joten mun ei tarvinnu olla yksin.

Oli kuitenkin paljon yksinäisiä iltoja, jollon istuin sohvalla ja pohdin asioita. Musiikin kuuntelu oli siinä vaiheessa todella tärkeetä ja vois jopa sanoo, että terapeuttistakin. Edelleen, kun kuulen tiettyjä biisejä, tulee tietyt hetket noilta ajoilta mieleen ja ne yksinäiset illat. Mä tunsin olevani niin yksin, vaikka mulla oli paljon rakkaita ihmisiä ympärillä.

Sturm und Drang: Indian
Sonata Arctica: Last drop falls
Yö: Oikee enkeli, Särkyvää
Juha Tapio: Kelpaat kelle vaan, (Kaksi puuta: tämä on myös meiän biisi <3 ja soi meiän häissäki)
Johanna Kurkela: Sun särkyä anna mä en
Chicago: Hard to say I love you
CMX: Ruoste
Irina: Vastaukset
Mamba: Saa koskettaa
Sunrise Avenue: Diamonds
Scorpions: Wind of change, Send me an angel
David Cook: Light On
Bon Jovi: Always, In these arms. It´s my life, Bed of roses
Avenged Sevenfold: Dear God, Almost easy

Mut onneks näin ei oo enää. Kiitos rakkaan mieheni. <3


Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä m...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jäl...
1 kommentti
Lue lisää

Vähän lisää minusta (julkaisematon postaus v.2021)

 Tämä teksti on jäänyt julkaisematta 2021, kun olen sen kirjoitellut. Päätin julkaista sen nyt, sillä avaan siinä asioita, joista kirjoittelin tänään, hieman tarkemmin. Ajattelin kertoa nyt tarkemmin, mitä minulle kuuluu nyt. Kun aloitin blogini jo kauan aikaa sitten, en tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan elämässä seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana. En tiennyt, että en jäisi ensimmäiseen suhteeseeni avomieheni kanssa, vaan eroaisimme reilun vajaan viiden vuoden seurustelun jälkeen. Eroa pitkitettiin minun halustani varsin kauan, mutta keväällä 2007 teimme lopullisen päätöksen eri teille lähtemisestä. Toisaalta päätös oli helpotus, mutta toisaalta se oli myös todella vaikea ja raskas. Olinhan muuttanut hänen vuokseen Tampereelle aivan toiselta puolelta Suomea vuonna 2003 ja en tuntenut kovinkaan montaa ihmistä sieltä suunnalta. Olimme etäsuhteessa lähes koko suhteemme ajan. Mies aloitti opiskelut syksyllä 2003 eli samaan aikaan kuin muutin itse Tampereelle. Hän oli viikot opiske...
Lähetä kommentti
Lue lisää