Siirry pääsisältöön

Esseen vääntöä

Työn alla oli  pari viikkoa sitten essee aiheesta Millaiset tekijät aiheuttavat stressiä lapsuus- ja nuoruusiällä. Pelkäsin hieman, mitä siitä tulee, mutta yllätys oli melkoinen, kun näin arvosanan. Olin saanut yliopisto-urani ensimmäisen viitosen. :) Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen, tosin se asettaa paineita parin jäljellä olevan esseen kirjoittamiseen. No, enpä oo turhia ressannu aiemminkaan, joten ei oo nytkään tarkotus. Seuraavan kirjallisen työn palautus onkin jo reilun viikon päästä, enkä ole vielä edes aloittanut sen tekemistä.

Aiheena on tällä kertaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä lastensuojelu. Näkökulmana oma työ ja omat ajatukset/kokemukset. Suhteellisen helppo näpytellä siis, koska ei tarvitse edes lähdeviitteitä laittaa, riittää pelkkä kirjan nimi. Ihanaa kirjoittaa välillä vapaamuotoisempaakin tekstiä. Tuon jälkeen minulla on jäljellä enää yksi 5 opintopisteen kokonaisuus, joka suoritetaan kotitenttinä. Minun tulee siis kirjoittaa kaksi esseetä kahden kysymyksen pohjalta. Mieluummin kirjoittaisin yhden laajemman esseen kuin kaksi 8-sivuista. Aihe on kuitenkin mielenkiintoinen, joten enköhän kirjoittele senkin sitten aikanaan ihan mielellään. Viimeisen suorituksen palautus mennee syksyyn, koska gradu painaa päälle jo kovaa vauhtia.

Ja myös töissä on menossa härkäviikot, joten tekemisen puutetta ei tule lähiviikkoina olemaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Tammikuussa 2023

 Huh huijakkaa! Siitä onkin kulunut jo rutkasti aikaa, kun olen viimeksi päivittänyt tätä blogiani. Paljon on ehtinyt tapahtua tässä välissä. Kuopuskin on jo 4,5-vuotias pieni mies ja isommat lapset ovat toka- ja nelosluokkalaiset. Asumme edelleen rivitalossa, mutta kotitalo on vaihtunut viime kesänä. Lopetin juuri ennen joulua pisimmän työsuhteeni, joka kesti 1,5 lukuvuotta. Sen aikana ehti jo kiintyä kouluun, sen oppilaisiin ja henkilökuntaan eri tavalla kuin koskaan aiemmin. Viihdyin siellä hyvin, mutta etenkin koko viime lukuvuosi oli rankka, koska oli niin paljon uutta opeteltavaa asiaa.  Olin yhtäjaksoisesti kesälomia lukuunottamatta (poikkeus kesä 2021 oli palkallinen) töissä elokuusta 2019 joulukuuhun 2022. Se on pitkä pätkä. Työskentelin erkkapuolella alakouluilla sekä Tampereella että sen ympäristökunnissa. Pidin ja pidän kovasti työstäni erkkaopena, mutta pitkähkö työmatka (yli 50 km/suunta) ei nappaisi etenkään pimeinä syksy- ja talviaamuina eikä -iltapäivinä. Olen kuitenki

Kuka minä olen?

 Nyt on blogi kaivettu naftaliinista taas. Tässä postauksessa ajattelin esitellä itseäni hieman tarkemmin. Katsoin äsken @ninnu.hoon Instagram- tarinoita, joissa hän pohti, kuka hän oikeasti on. Se oli mielenkiintoista pohdintaa ja laittoi ajattelemaan. Hän kertoi peilaavansa omia tekemisiään menneisyydestään käsin ja haluaa siirtyä tekemään asioita tulevaisuutta ajatellen.  Olen kotoisin Savosta. Lapsuudenperheeseeni kuuluu äiti, iska ja kaksi pikkusiskoa. Asuimme omakotitalossa taajama-alueella. Elin hyvän ja turvallisen lapsuuden, näin ajattelen. Meillä kotona oli tiukat säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat. Olin kuitenkin tunnollinen lapsi ja noudatin niitä. Vanhempani ovat syntyneet aika pian sodan jälkeen ja se, miten heidät on kasvatettu, on heijastunut myös meidän kasvatukseemme. Kasvatusmetodit olivat sen ajan mukaiset. En ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä, sillä ajattelen, että silloin elettiin sen ajan mallin mukaan. Ei silloin erikseen paljoa puhuttu tunteista tai itses