Siirry pääsisältöön

Kesäloma, joten gradun parissa ahkeroin


Maisemia kotikonnuilta

 Se alkoi lauantaina. Kesäloma nimittäin.
 
koulujen lopettajaiskukkia 1

koulun lopettajaiskukkia 2



 Palkatonta aikaa, mutta onneks opintotuki sentäs juoksee parin kuun ajan ja lainatakauksenki sain, mutta en sitä luultavammin käytä. Sen verran paljon oon jo ennestään valtiolle velkaa. 

 Tosiaan mun kesäloma menee nyt ton gradun kanssa painiessa. Tein periaatepäätöksen olla menemättä töihin koko kesänä. Tiukkaahan se on rahallisesti, mutta onneks mies on töissä ja tienaa meille leivän pöytään. Toi päätös oli vähän niinku pakko tehä, jos aion valmistua syksyllä.  Mulla on ny takana 5 opiskeluvuotta, joten ois jo korkee aika valmistua, vaikkakin kaks viimestä oon oikeestaan ollu vaan kirjoilla yliopistossa, mutten oo suorittanu just mitään opintoja. Toisaalta tehny sit sitäkin enemmän töitä eli sijaistanu peruskoulun opeja eri puolilla kaupunkia. 

Just tossa laskeskeltiin työkaverin kanssa lauantaina, että ei oo montaa koulua, joissa en ois sijaistanu ees joskus. Toisaalta hänellä oli kokemusta vain nykyisestä työpaikastaan, koska hän sai vuoden sijaistettuaan viran sieltä 90-luvun lopussa, jos en muista väärin. Lauantain oli illalla karttakepin katkojaiset ja menin sinne mukaan jo ihan mielenkiinnostakii. Porukka oli siellä enemmän ja vähemmän nauttinu virvokkeita ja meininki joittenki osalta oli myös sen mukasta. Ihan hauska ilta kaiken kaikkiaan. Kotona olin jo pikkasen jälkeen puolen yön. :)

En oo vaan ottanu lunkisti ees näin ekoina lomapäivinä, vaan oon ahkeroinu litteroinnin maailmassa. Kaks haastattelua on jo kirjattu ja kolmaskin jo alkuvaiheessa. Viis haastattelua oon siis jo tehny ja luultavammin ens viikolla teen kaksi viimeistä. Meni noi viimeset kouluviikot aivan hurjaa vauhtia, enkä ehtiny haastatella kaikkia, joita piti. Luulen kuitenkin, koska jokainen haastattelu kestää yli puoli tuntia, mulla on aineistoo jo aivan riittävästi. Eräs ystäväni on myös lupautunut haastateltavaksi, jos tarve vaatii. Ihanaa, että on tuollaisia ystäviä.

Ystävistä puheen ollen... Veimme sunnuntaina vihdoinkin syömään häittemme eteen raataneet kaasot ja bestmanin. Paikkavalinta osui nappiin, ruoka oli hyvää ja sitä todellakin oli riittävästi. Annoskoot olivat järkyttävän isoja. Jälkiruokaa ei ois massuun enää mahtunukaan, mutta laskun yhteydessä saadut tikkarit  maistuivat suussa makoisilta. Oli ihanaa pitkästä aikaa nähdä koko porukkaa, sillä aikataulutus on ollut suuri ongelma eri paikkakunnilla olemisen tai työesteiden vuoksi. Ehkä tässä kesän aikana ehtii nähdä samalla porukalla tai edes joidenkin kanssa. Yhteinen mökkiviikonloppu olis haaveissa, koska edellinen toteutui 2008, kun olimme juuri alkaneet seurustella, kuten myös bestman ja toinen kaasoista. Olemme siis kaason kanssa opiskelukavereita ja miekkoset hyviä ystäviä ja kotoisin samalta paikkakunnalta. Niin vain ajauduimme samoihin tiloihin viettämään vappua ja siitä se sitten lähti. Molempien parien kohdalla. :)

Omassa blogissa voi ehkä valittaa muutaman sanan verran tällä hetkellä vallitsevasta helteisestä säästä. Juu, oon aina tykänny lämpimistä ilmoista, mutta kyllä nää 30 asteen lukemat on jo vähän liikaan, erityisesti nukkumisen kannalta. Mulla ei oo hätää, koska voin nukkua aamulla pitkään ja mennä myöhään nukkumaan, mutta rakkaan mieheni on jaksettava mennä töihin, oli sitten nukkunu hyvin tai ei. Joten... pliis, voisko lämpötila laskea edes muutaman asteen. Tällä hetkellä meillä vallitsee sisällä lähes tropiikki, koska lämpömittari näyttää komeita 28 asteen lukemia. Kissatkin on hyvin ihmeissään ja vaan makoilevat lattiatasossa, ei se oo niillekään kivaa. Paksu turkki voi olla vähän liikaa näillä keleillä. 

Ollaan innostuttu ton miekkosen kanssa pelailemaan frisbeegolfia, tosin aloitettiin se jo viime kesänä. Tänä kesänä ollaan otettu ohjelmaan lähes päivittäiset ratakierrokset. Olen jo parantanut tulostani, en huimasti, mutta kuitenkin edes vähän. Mun taitotaso on niin eri sfääreissä kuin miekkosen. Sillä kiekko lentää paaaaljon pidemmälle kuin mulla. Tosin mun tavotteena on vaan nauttia kesästä ja pitää hauskaa, miekkonen sen sijaan keskittyy myös tulospalvelun pitämiseen. Laji on ehkä joidenkin mielestä välineurheilua, koska kiekkoja on olemassa moneen eri tarkotukseen, mutta mä käytän yleensä vaan yhtä kiekkoo. En osaa kikkailla erilaisten kiekkojen ja niiden ominaisuuksien kanssa. Eikä meillä oo ees semmosta kiekkolaukkua, mitä monet kantaa mukanaan. Ei vaan tarvita, pärjätään muutenkin. Eli jos laji kiinnostaa, rohkeesti vaan kokeileen. Siihen jää helposti koukkuun. :)
Frisbeegolfia




Josko sitä yrittäs saada untakin pikku hiljaa. Tarkotukseni oli litteroida haastattelu 3 kokonaan, mutta luulen, etten jaksaisi loppuun asti, koska kello on jo kuitenkin puoli neljä aamulla. Jatketaan siis sen parissa myöhemmin tänään virkein silmin.



Muutaman kuvan voisin lisäillä vielä myöhemmin tänään, nyt en jaksa rueta ettiin. Edit. Kuvat on nyt todella tyhmästi tuolla ihan ekana, enkä osaa siirtää niitä alemmaks. Joten näillä mennään.







Anoppilan kukkaloistoa

Anoppilasta

Raja-aitaa
Rannasta



      

Kommentit

  1. Oi onnea, kesäloma :) Sulla se on vähän pidempi, mut toisaalta yhtälailla työntäyteinen ;)

    Frisbeegolf on hauska laji, tuli kokeiltua viime kesänä. En osaa oikeasti yhtään, mutta hirveän hauskaa se on porukalla :D Ja se taitaa olla kesän pääpointti, mukava yhdessäolo :)

    Koita nauttia myös kesästä gradun keskellä :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen

Kuka minä olen?

 Nyt on blogi kaivettu naftaliinista taas. Tässä postauksessa ajattelin esitellä itseäni hieman tarkemmin. Katsoin äsken @ninnu.hoon Instagram- tarinoita, joissa hän pohti, kuka hän oikeasti on. Se oli mielenkiintoista pohdintaa ja laittoi ajattelemaan. Hän kertoi peilaavansa omia tekemisiään menneisyydestään käsin ja haluaa siirtyä tekemään asioita tulevaisuutta ajatellen.  Olen kotoisin Savosta. Lapsuudenperheeseeni kuuluu äiti, iska ja kaksi pikkusiskoa. Asuimme omakotitalossa taajama-alueella. Elin hyvän ja turvallisen lapsuuden, näin ajattelen. Meillä kotona oli tiukat säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat. Olin kuitenkin tunnollinen lapsi ja noudatin niitä. Vanhempani ovat syntyneet aika pian sodan jälkeen ja se, miten heidät on kasvatettu, on heijastunut myös meidän kasvatukseemme. Kasvatusmetodit olivat sen ajan mukaiset. En ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä, sillä ajattelen, että silloin elettiin sen ajan mallin mukaan. Ei silloin erikseen paljoa puhuttu tunteista tai itses