Siirry pääsisältöön

Sokerirasitusta ja ultrakuvaa

rv 15+0

No niin. Aamulla se sit ois edessä, vihattu ja odotettu sokerirasitustesti. Mä pääsen nauttimaan siitä ihanuudesta raskauden aikana vielä toisenkin kerran. Kiitos sukurasitteiden ja pcon. :( Lueskelin tossa ihmisten kokemuksia ja kovin oli erilaiset kriteerit eri puolilla Suomee jo sen suhteen, kuinka kauan pitää olla syömättä ja juomatta tai saako nauttia illalla ja aamulla edes lasillisen vettä. Ohjeissakin luki vaan, että paastoaika 10-12 tuntia. No, mä saan lääkkeenoton yhteydessä kuitenkin ottaa ainakin sen kulauksellisen vettä sekä illalla että aamulla. Kun mä selviän siitä koettelemuksesta, on pakko lähtee vaateostoksille. Normaalit housut kun ei enää mahu jalkaan...., ni ois pakko saada ainakin toiset sopivat farkut, lisäks tarviisin myös siistit housut. Katotaan, mihin kaikkeen raaskii rahaa laittaa.

Mulla tosiaan alko syysloma ja se onkin mukava alottaa huomenna sokerirasitustestillä klo 8.00. Onneks mies lupas lähtee sinne mun kanssa, aika olis saattanu tulla aika pitkäks. Kuulema ei saa esim. edes neuloo odotellessa, koska se rasittaa liikaa. En tiiä, onko näin myös täällä meillä, mutta ainakin jossain päin Suomee oli noin tiukka käytäntö. Luultavasti otan mukaan paljon luettavaa, sillä odotussalissa ei hirveesti oo ylimäärästä tilaa esimerkiks makoiluun. Onneks se on kuitenki vaan kaks tuntia ja muutkin on siitä selvinny. Just tos serkun kans juttelin asiasta eikä hän pitäny sitä mitenkään pahana. Litku meni alas, tosin siellä päin sai juoda myös lasillisen vettä litkun päälle, täällä ei välttämättä oo sama käytäntö.

Sit sitä ultrakuvaa ja mahakuvaakin. :)  Ilmeisesti joku on jo odotellutkin... mutta en osannu skannata ja muistin sen vasta tänään. 

Tämä kuva on siis viikolta 12+3


meiän kirppu <3

Mahakuvaa eiliseltä eli rv 14+6 (kai tosta jotain selkoo saa.. Josko seuraavan sit ottas jalustan kanssa, jos mies ei suostu ottaan...tulis pikkasen parempi niin. Mein toinen kissakin halus mun kanssa samaan kuvaan. :)





Kommentit

  1. Anonyymi17. lokakuuta 2011 klo 13.45

    Miten voi olla, että lapsi on jo ihan ihmisen näköinen, mutta sun vatsa ei oo suurempi kuin mulla päivällisen jälkeen! :)

    VastaaPoista
  2. Anonyymi17. lokakuuta 2011 klo 20.58

    Oi että, siellä se masu jo kasvaa :) Kiva kun laitoit kuvia, näitä on mukava nähdä ja katella :)

    Toivottavasti testit meni hyvin ja ei tullu paha olo.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kuka minä olen?

 Nyt on blogi kaivettu naftaliinista taas. Tässä postauksessa ajattelin esitellä itseäni hieman tarkemmin. Katsoin äsken @ninnu.hoon Instagram- tarinoita, joissa hän pohti, kuka hän oikeasti on. Se oli mielenkiintoista pohdintaa ja laittoi ajattelemaan. Hän kertoi peilaavansa omia tekemisiään menneisyydestään käsin ja haluaa siirtyä tekemään asioita tulevaisuutta ajatellen.  Olen kotoisin Savosta. Lapsuudenperheeseeni kuuluu äiti, iska ja kaksi pikkusiskoa. Asuimme omakotitalossa taajama-alueella. Elin hyvän ja turvallisen lapsuuden, näin ajattelen. Meillä kotona oli tiukat säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat. Olin kuitenkin tunnollinen lapsi ja noudatin niitä. Vanhempani ovat syntyneet aika pian sodan jälkeen ja se, miten heidät on kasvatettu, on heijastunut myös meidän kasvatukseemme. Kasvatusmetodit olivat sen ajan mukaiset. En ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä, sillä ajattelen, että silloin elettiin sen ajan mallin mukaan. Ei silloin erikseen paljoa puhuttu tunteista tai itses
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen
1 kommentti
Lue lisää