Tapaninpäivän tunnelmia 2011 (kuvat lisätty 26.1)

Tunnelmallista Tapaninpäivää!

Täällä ollaan sähkökatkon keskellä. Sähköt on ollu poikki jo aamuyöstä alkaen. Me mentiin nukkuun joskus kolmen maissa ja sillon sai vielä sähköö. Lyhyempi katko oli kestäny tunnin ja tää toinen katko on kestäny nyt (26.12 klo 15.30) jo aamuviidestä/-kuudesta eli monta tuntia. Eipä sitä oo ajatellukaan, miten riippuvainen ihminen on sähköstä ja kuinka moneen asiaan sitä tarttee. Aamulla menin vessaan ja vedin sen normaalisti, vaikka niin ei olis saanu tehä, koska sähköö ei oo. No, tiedänpähän seuraavaa katkoo varten.

Sähköttä olo hankaloittaa siis vessakäyntejä, puskapissalle en oo viel lähteny tonne pihalle, mutta kovasti ollu jo harkinnassa. Puita on kaatunu kuulema teille ja linjojen päälle niin paljon, ettei luultavasti tähänkään taloon saada sähköjä takas ennen aamua. Me tosin aateltiin lähtee takas kotio jo jossain vaiheessa iltaa. Jääkaapista ollaan haettu syötävää, mutta mitään ei voi lämmittää. Onneks kinkkua ja lihapullia sekä salaattia voi napsia kylmänäkin.  Kahvihammasta alko kolottaa noilla ”aikuisilla”, mutta veden lämmittäminen olikin varsin hankalaa. Piti hakee kaasua toisaalta ja puolen päivän aikaan vihdoinkin saivat kahvetta ja mä lämmintä glögiä. Vaistomaisesti yrittää sytetellä joka huoneeseen valoja aina mennessään, kun ei o tottunu tällasiin katkoksiin. Kaupungista kun ei niin herkästi sähköt lähde.

Kissatkaan ei oo tottunu tollaseen myrskytuuleen, mikä on aamuyöstä tai oikeestaan jo eilisillasta asti tuivertanu. Toinen niistä on ollu varsin säikky, mutta toinen ei oo ollu oikeen minäänsäkään. Niillekin vähän erilaisia kokemuksia.

Päivä on vierähtäny lehtiä lueskellen ja korttia pelaillen. Siis siihen asti, kun on nähnyt tehdä jotain. Tälläkin hetkellä tässä keittiön pöydän ääressä palaa kymmenkunta kynttilää, koska muuten on jo varsin hämärää.  Radiossa oli varoteltu lähtemästä autolla liikenteeseen, jos ei oo pakko. Tapanihan on tyypillisesti ollu vilkas paluuliikennepäivä.  Meillä ei sinänsä oo kiirusta kotiin, mutta suihkuunkin olis kiva päästä, joten jossain vaiheessa iltaa ajellaan takas kotio. Siellä voi vaikka laittaa saunan päälle, käydä huoletta vessassa, kattoo telkkaa ja syödä lämmintä ruokaakin. Nyt sitä ymmärtää ja osaa arvostaa sähköä. On siitä niin paljon hyötyä ja ilman sitä ihminen on aika avuton. Tai siis ainakin joutuu miettiin uusia keinoja tehdä asioita.

Tässä vielä kuvia täältä myrskyn jälkeen.

Edit. 30.12  Appivanhempani saivat sähköt takaisin vasta 28.12 eli katkos kesti melkein kolme vuorokautta.


Edit. 26.1 kuvia

Kyllä luonnolla on vaan aika voimat!

                                               päivän ateriana kylmää riisipuuroa ja rusinasoppaa