Siirry pääsisältöön

Pikaiset kuulumiset


Maanantai oli mun eka työpäivä äitiysloman jälkeen. Menin sijaistamaan sinne alakoululle, josta myös jäin äitiyslomalle. Ihana palata tuttujen ihmisten, paikkojen ja rutiinien pariin. Koen aina olevani sinne opettajanhuoneeseen tervetullut. Tiistaina vaihtu luokka-aste, mutta sama paikka, tänään (ke) tilanne selviää aamulla. Töihin oon siis menossa, mutta se, jatkanko eilisen ihanan luokan kanssa vai vaihtuuko porukka varsin haastaviks, isommiks oppilaiks ja pääsenkö hiihtämään neljäks tunniks, selviää aamulla.  Ihanaa on kyllä ollu olla taas töissä. Tää oli mun ratkasu ja oon ollu tyytyväinen. Piristää mukavasti mieltä ja tietty aivojakin, kun ei oo koko aikaa "vaan" kotiympyröissä. Mies on isäkuukaudella ja hoitaa vauvaa kotona ja pärjäävät ihan varmasti keskenään. Nautin tilanteesta ainakin hiihtolomaan asti, sen jälkeiset kuviot ei oo vielä selvät. Hoitoon ku ei haluttas noin pientä laittaa, vaikkakin kannattavaa olis meiän molempien olla töissä. Luultavasti mä siis jään pojan kanssa kotiin.

Sitten ainainen murheenkryyni, pojan yöunet. Pojalla on ihan omat rytmit nukkumisen suhteen, päikkäreitä nukkuu yleensä kolmet, ei vaan pärjää kaksilla. Ruokailujen kanssa ei ole ongelmia, tosin yöpullo/-t pitäs saada mahollisimman pian pois. Ihan just ei vaan oo haluja siihen, koska ekaks ois kiva saada noi yöunet ees jotenki kuosiin. Tälläki hetkellä poika valvoo, nukahti kyllä jo puol 12, mutta heräs heti puolenyön jälkeen ja ei oo sen jälkeen suostunu enää nukkumaan.

Tässä pikasesti. Paremmalla ajalla ja kuvien kera sitten enemmän.

Haasteenkin olen saanut ja palaan sen pariin, jahka ennätän miettiä ja kirjotella vastaukset. Nyt hetkeks viihdyttään poikaa ennen yöunia.

Kommentit

  1. Hei tuli vain mieleeni, että ainakin näillä meidän tissilapsilla yösyönneistä vierottaminen on auttanut yöunien repaleisuuteen. Voiskohan sama toimia pullonkin kohdalla? Iloa & voimia uudenlaiseen arkeen! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Kuka minä olen?

 Nyt on blogi kaivettu naftaliinista taas. Tässä postauksessa ajattelin esitellä itseäni hieman tarkemmin. Katsoin äsken @ninnu.hoon Instagram- tarinoita, joissa hän pohti, kuka hän oikeasti on. Se oli mielenkiintoista pohdintaa ja laittoi ajattelemaan. Hän kertoi peilaavansa omia tekemisiään menneisyydestään käsin ja haluaa siirtyä tekemään asioita tulevaisuutta ajatellen.  Olen kotoisin Savosta. Lapsuudenperheeseeni kuuluu äiti, iska ja kaksi pikkusiskoa. Asuimme omakotitalossa taajama-alueella. Elin hyvän ja turvallisen lapsuuden, näin ajattelen. Meillä kotona oli tiukat säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat. Olin kuitenkin tunnollinen lapsi ja noudatin niitä. Vanhempani ovat syntyneet aika pian sodan jälkeen ja se, miten heidät on kasvatettu, on heijastunut myös meidän kasvatukseemme. Kasvatusmetodit olivat sen ajan mukaiset. En ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä, sillä ajattelen, että silloin elettiin sen ajan mallin mukaan. Ei silloin erikseen paljoa puhuttu tunteista tai itses

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen