Maanantai oli mun eka työpäivä äitiysloman jälkeen. Menin sijaistamaan sinne alakoululle, josta myös jäin äitiyslomalle. Ihana palata tuttujen ihmisten, paikkojen ja rutiinien pariin. Koen aina olevani sinne opettajanhuoneeseen tervetullut. Tiistaina vaihtu luokka-aste, mutta sama paikka, tänään (ke) tilanne selviää aamulla. Töihin oon siis menossa, mutta se, jatkanko eilisen ihanan luokan kanssa vai vaihtuuko porukka varsin haastaviks, isommiks oppilaiks ja pääsenkö hiihtämään neljäks tunniks, selviää aamulla. Ihanaa on kyllä ollu olla taas töissä. Tää oli mun ratkasu ja oon ollu tyytyväinen. Piristää mukavasti mieltä ja tietty aivojakin, kun ei oo koko aikaa "vaan" kotiympyröissä. Mies on isäkuukaudella ja hoitaa vauvaa kotona ja pärjäävät ihan varmasti keskenään. Nautin tilanteesta ainakin hiihtolomaan asti, sen jälkeiset kuviot ei oo vielä selvät. Hoitoon ku ei haluttas noin pientä laittaa, vaikkakin kannattavaa olis meiän molempien olla töissä. Luultavasti mä siis jään pojan kanssa kotiin.
Sitten ainainen murheenkryyni, pojan yöunet. Pojalla on ihan omat rytmit nukkumisen suhteen, päikkäreitä nukkuu yleensä kolmet, ei vaan pärjää kaksilla. Ruokailujen kanssa ei ole ongelmia, tosin yöpullo/-t pitäs saada mahollisimman pian pois. Ihan just ei vaan oo haluja siihen, koska ekaks ois kiva saada noi yöunet ees jotenki kuosiin. Tälläki hetkellä poika valvoo, nukahti kyllä jo puol 12, mutta heräs heti puolenyön jälkeen ja ei oo sen jälkeen suostunu enää nukkumaan.
Tässä pikasesti. Paremmalla ajalla ja kuvien kera sitten enemmän.
Haasteenkin olen saanut ja palaan sen pariin, jahka ennätän miettiä ja kirjotella vastaukset. Nyt hetkeks viihdyttään poikaa ennen yöunia.
Hei tuli vain mieleeni, että ainakin näillä meidän tissilapsilla yösyönneistä vierottaminen on auttanut yöunien repaleisuuteen. Voiskohan sama toimia pullonkin kohdalla? Iloa & voimia uudenlaiseen arkeen! :)
VastaaPoista