Siirry pääsisältöön

Puolivuotias Tyty (paljon kuvia)

Tänne on varmaan jo ooteltu remonttipostauksia ja niitä on vielä tulossa. Kotimme ei ole edelleenkään kuvauskunnossa, joten kuvia valmiista kodista joudutte vielä odottamaan hetken. Remontin jälkeinen postaus odottelee jo loppuunkirjoittamista. 


Kotiinlähtö

Sain nimen
Oon vaan aika söpö ja nätti tyttö

Koko perheellä Koiramäessä

Isomummon 90-vuotisjuhlilla

Hui, kun aika on menny äkkiä! Vastahan meillä oli pieni nyytti ja nyt jo iso tyttö. Tottakai pieni verrattuna veljeensä, mutta tyttö ei enää vain makaa lattialla ja "möllöttele", kuten mies sanoo. Meillä nimittäin liikutaan ja lujaa. Puolivuotias Tyty ryömii ja nousee konttausasentoon, mutta ei vielä osaa lähtee liikkeelle. Ryömimälläkin pääsee pitkälle ja nopeesti, jos niin haluaa. Tyty rakastaa veden läiskyttämistä jaloillaan, se on oikein lempijuttu tällä hetkellä. Isoveljen ollessa kylvyssä Tyty yleensä tarkkailee tilannetta pukuhuoneen lattialta. Kauaa neiti ei siinä viihy, vaan lähtee hyvin nopeesti kohti märkää kylppärin lattiaa ja toivoo, että joku tulis ja nostais hänet läiskimään vettä.


Tyty nauraa ja hymyilee paljon. Kiljuu ja hihkuu, kun innostuu. Tykkää leikkiä ja olla isoveljen kanssa. Välillä isoveli myös suostuu keskeyttämään omat leikkinsä ja näyttää pikkusiskolle esimerkiks miten palapeli voidaan koota. Tyttö katsoo isoveljeä ihailleen ja seuraa tarkasti, mitä isoveli tekee.  Tyty viihtyy jo hetken lattialla myös itekseen. Isi on myös tärkee ja tyttö tykkääkin leikkiä ja hassutella isin kanssa. Meiän pieni hymytyttö. Toisaalta neitillä riittää temperamenttia. Kaikki täytyy saada just nyt ja heti. Siinä tyttö on valitettavasti tullu äitiinsä. Jos maitopullo ei oo lämmin tai puuro ei oo lautasella heti,kun nälkä yllättää, alkaa huuto, joka vaihtuu nopeesti kirkumiseks.


Tyty syö kiinteitä huonosti eikä ne oikeen oo pysyny sisällä. Neiti on siis sihtikurkku. Just kiinteitten alotuksen aikoihin toissa viikolla neiti sairasti ilmeisesti mahataudin, jolloin mikään ei pysyny sisällä eikä varsinkaan noi kiinteet ruoat. Korvikettakin koitettiin vaihtaa vieroitusvalmisteeseen, mutta Tytyn maha ei kestäny äkkinäistä vaihtoo, vaan protestoi ja vahvasti. Tällä hetkellä neiti saa vaan aamu- ja iltapuuron marjahillon kera ja nyt tyttö suostuu jo syömään sitä. Tarkoituksena on koittaa viikonloppuna paremmalla onnella bataatin syömistä. Meillä siis kiinteitten alotus tapahtuu hyvin rauhallisesti eli aivan päin vastoin kuin isoveljen kanssa. Veli veti heti ensimmäisillä maistelukerroilla kokonaisen purkillisen, kun taas neiti vasta tosiaankin maistelee ehkä parin lusikallisen verran. Koska kiinteitä menee vasta niin vähän, Tytyn saamat päivittäinen maitomäärä on tällä hetkellä reilusti litran ja se on paljon.

Ekaa kertaa kiinteitä


Isi, mitä sä oikein tungit mun suuhun?
Neiti on hyvin kiinni mussa. Tyttö myös vierastaa jonkun verran, mikä hankaloittaa vähän tapaamisia ystävien ja sukulaisten kanssa. Neitin yöunet vaihtelee ja tyttö nukahtaa usein edelleen syliin. Isi syöttää tytön vielä aamuviiden maissa pienipainoisuuden takia. Aamuheräämisiä Tyty on aikaistanu, sillä enää ei unta riitä 11 asti, vaan nälkäitku kuuluu sängystä yleensä jo ennen ysiä. Neiti nukkuu pitkät yöunet, jos saa nukkua. Nukkumaan hän menee yleensä klo 23-00. Siis paljon paremmin kuin aiemmin meni jopa 2.30! Päiväunet ei kestä enää kovin kauaa paitsi, jos rattaat liikkuu.Yleensä ajotetaanki ulkoilu neitin nukkumaanmenoaikaan, koska sillon unta saattaa riittää jopa pari tuntia.



Me ollaan just muutettu ja talossa on kolme kerrosta. Tarvii siis laittaa jo heti portit paikoilleen, koska toi tyttö liikkuu jo sen verran lujaa vauhtia. Ja silmät täytyy olla selässä koko ajan jo ton isoveljen takia. Huh, huh, sanon minä!

P.S. Pahoittelen kuvien asettelua. Ei oikein onnistunu niinku oisin halunnu.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä m...

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jäl...

Vähän lisää minusta (julkaisematon postaus v.2021)

 Tämä teksti on jäänyt julkaisematta 2021, kun olen sen kirjoitellut. Päätin julkaista sen nyt, sillä avaan siinä asioita, joista kirjoittelin tänään, hieman tarkemmin. Ajattelin kertoa nyt tarkemmin, mitä minulle kuuluu nyt. Kun aloitin blogini jo kauan aikaa sitten, en tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan elämässä seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana. En tiennyt, että en jäisi ensimmäiseen suhteeseeni avomieheni kanssa, vaan eroaisimme reilun vajaan viiden vuoden seurustelun jälkeen. Eroa pitkitettiin minun halustani varsin kauan, mutta keväällä 2007 teimme lopullisen päätöksen eri teille lähtemisestä. Toisaalta päätös oli helpotus, mutta toisaalta se oli myös todella vaikea ja raskas. Olinhan muuttanut hänen vuokseen Tampereelle aivan toiselta puolelta Suomea vuonna 2003 ja en tuntenut kovinkaan montaa ihmistä sieltä suunnalta. Olimme etäsuhteessa lähes koko suhteemme ajan. Mies aloitti opiskelut syksyllä 2003 eli samaan aikaan kuin muutin itse Tampereelle. Hän oli viikot opiske...