Siirry pääsisältöön

Sinä ansaitset kultaa



Kuva täältä
Hieno biisi. Ei voi muuta sanoo. Kattelin Lastensairaalan Kiitos-konserttia omalla sohvalla ja kuuntelin Jari Sillanpään biisin. Se soi paljon radiossa välillä kyllästymiseen asti.

 Tajusin, että voin aika pitkälti samastua biisin sanoihin:

"mä vannon ja vannon ja vannon
huomenna sekoiluni päättyy
mut ehkä tiedät
mä jatkan ja jatkan ja jatkan
kunnes sun sydämesi särkyy
ja jätät meidät
rakas onnea matkaan
sinä ansaitset kultaa

 hei älä ikinä enää yhdenkään ihmisen anna
sua kohdella niinkuin mä kohtelin, loukkasin ja haavoitin sua
älä rakasta ketään, joka voi olla niin julma
mä tiedän että mä loukkasin, loukkasin ja haavoitin sua
... toivon että hän pitää, paremmin onnesta huolta
rakas onnea matkaan
sinä ansaitset kultaa

 rakas onnea matkaan"

 Kyseessä on mun aikaisempi pitkä parisuhde, joka päättyi alkuvuodesta 2007. Ero ei ollu ainakaan mulle helppo, mutta loppujen lopuks sille oli omat pätevät syynsä. Kun ei toimi, niin ei vaan toimi ja sillon on turha pyristellä enää kauempaa.

 Muistan vaan, kun nähtiin hänen kanssaan, kun olin jo tavannut tulevan mieheni. Kerroin hänelle, millainen mies E on. Kovasti ex kyseli ja häntä kiinnosti oikeesti tietää, millasen miehen kanssa vietän aikaani. Mieleen oon jääny, se, kun hän monta kertaa kysy multa, et oonko varma, että E on paras mies mulle? Vakuuttelin niin olevan. Hän kuitenki kaikesta huolimatta toivo vaan parasta mulle.

 Ekan kerran sen huomasin meiän eron aikoihin, kun mietittiin, kannattasko jo erota. En vaan meinannu sillon ymmärtää, kun mies sano mulle monta kertaa, ettei hän oo mulle tarpeeks hyvä,vaan mä ansaitsen paremman miehen kuin hän on. Nyt sen kyllä ymmärrän. 

En tän enempää kirjottele aiemmasta parisuhteestani, sillä se on jo mennyttä aikaa. Tottakai se on osa mun elämää ja tulee aina olemaan. Sen aikana ja etenkin siitä oppi paljon. Ittestä ja yleensä elämästä.

Nyt mulla on kultakimpale, jota mä oikeesti rakastan ja hän myös rakastaa mua, kulkemassa vierellä. Eli ex oli oikeessa, Hän ei ollu riittävän hyvä mulle, vaan ansaitsin parempaa ja sen myös sain.

Rakas, olet rakas. <3

Kommentit

  1. M10. kesäkuuta 2015 klo 22.08

    Hyvin tutun oloinen aihe ja kokemus. Onneksi kaikki on nyt parhain päin, meillä molemmilla.

    VastaaPoista
  2. tyttönen tuolta11. kesäkuuta 2015 klo 0.51

    Onneks. :) Piti vaan jaksaa odottaa kärsivällisesti, jotta löysin aarteen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen
1 kommentti
Lue lisää

Kuka minä olen?

 Nyt on blogi kaivettu naftaliinista taas. Tässä postauksessa ajattelin esitellä itseäni hieman tarkemmin. Katsoin äsken @ninnu.hoon Instagram- tarinoita, joissa hän pohti, kuka hän oikeasti on. Se oli mielenkiintoista pohdintaa ja laittoi ajattelemaan. Hän kertoi peilaavansa omia tekemisiään menneisyydestään käsin ja haluaa siirtyä tekemään asioita tulevaisuutta ajatellen.  Olen kotoisin Savosta. Lapsuudenperheeseeni kuuluu äiti, iska ja kaksi pikkusiskoa. Asuimme omakotitalossa taajama-alueella. Elin hyvän ja turvallisen lapsuuden, näin ajattelen. Meillä kotona oli tiukat säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat. Olin kuitenkin tunnollinen lapsi ja noudatin niitä. Vanhempani ovat syntyneet aika pian sodan jälkeen ja se, miten heidät on kasvatettu, on heijastunut myös meidän kasvatukseemme. Kasvatusmetodit olivat sen ajan mukaiset. En ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä, sillä ajattelen, että silloin elettiin sen ajan mallin mukaan. Ei silloin erikseen paljoa puhuttu tunteista tai itses
Lähetä kommentti
Lue lisää