Siirry pääsisältöön

Lapsivapaailta


Meillä oli viikko sit lauantaina lapsivapaailta. Lähettiin ekaks aamusta koko perheen voimin Jyväskylään, jossa juhlittiin mun siskontytön 3-vuotissynttäreitä. Sieltä jatkettiin iltapäivällä kotikonnuille mun isin ja äitin luo. Äiti oli hankkinut valmiiksi meille vipliput paikallisille festareille. Lippu sisälsi myös ruokatarjoilun. Sitä oli kuitenkin saatavilla vain muutaman tunnin ajan, joten lähtöö ei voinu kamalasti viivytellä.
























Lapset jäi siis ekaa kertaa yhessä hoitoon mun vanhemmille. Olihan se jännittävä juttu. Miten pieni Tyty 11kk oikein ottaa vanhempiensa poissaolon? Tiedossa oli, että isoveli ei ole moksiskaan varsinkin, kun seurana on oma pappa (ja mummi). Lähettiin kuitenkin tapahtumapaikalle ja syötiin kaikessa rauhassa ja vieläpä tosi maukasta ruokaa. Kiitos siitä.


Puhelin oli koko ajan saatavilla, jos isovanhemmilta olis tullu soitto palata takas lasten luo. Sitä ei kuitenkaan kuulunut, joten saimme viettää miehen kanssa aikaa kaksin (tai siis aika monen muun katsojan kanssa) ja vaan nauttia musiikista. Ekaks esiintyi entinen tangokuningas ja sen jälkeen lavalle nousi Jean S. Entuudestaan ei juurikaan tiedetty kyseiseltä bändiltä kuin yks kappale nimeltä. Poppoo oli kuitenki positiivinen yllätys. He ottivat hienosti yleisönsä ja näki, että kaikki lavallaolijat nauttivat esiintymisestä. Eikä heitä haitannu aikatauluviivästyksetkään (raju ukonilma hieman aiemmin), vaan lava oli heidän. Meitä kuulijoita haittasi hieman mutalöllöinen maa ja huono kenkävalinta aika monen naispuolisen paikallaolijan kohalla. Paikalle oli saapunut myös aivan liikaa pieniä iniseviä seuralaisia, sillä itikat iskivät oikeen suurella joukkiolla meiän kimppuun!

Kaikesta huolimatta ilta oli onnistunut, vaikka lähdimmekin pois kesken Katri-Helenan esiintymisen. K-H ei kuulu kummankaan meiän suosikkeihin ja kello alko myös olla niin paljon, että oli hyvä mennä tarkistamaan, miten isovanhemmat olivat pärjänneet neitosen kanssa. Vastassa oli hiljainen asunto, joskin mun äiti heräs ja tuli kertomaan, että pieni tytyläinen oli huutanut suoraa huutoa reilun tunnin ennenku oli rauhottunut papan syliin ja nukahtanut siihen. Neiti ei oikeen arvostanu meiän iltavapaata. Seuraavana päivänä neiti otti poissaolon takasin, koska just mikään muu ei kelvannu kun syli. Ja erityisesti mummia tyttö katto vaan hyvin tuimasti eikä halunnu mennä kovin lähelle, pappaakin kohtaan oli hyvin varovainen.

Tiedossa oli, että neitille tilanne voi olla hankala ja niin se myös oli. Toisaalta me tarvittiin miehen kanssa yhteistä aikaa ja myös saatiin sitä. Kerranki oli lastenhoitoapua saatavilla, joten oli mahollista ottaa lapsivapaata. Kiitos siis isovanhemmille ja anteeksi kerrostalonaapureille, jotka ovat joutuneet kuuntelemaan neitin huutamista.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä m...

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jäl...

Vähän lisää minusta (julkaisematon postaus v.2021)

 Tämä teksti on jäänyt julkaisematta 2021, kun olen sen kirjoitellut. Päätin julkaista sen nyt, sillä avaan siinä asioita, joista kirjoittelin tänään, hieman tarkemmin. Ajattelin kertoa nyt tarkemmin, mitä minulle kuuluu nyt. Kun aloitin blogini jo kauan aikaa sitten, en tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan elämässä seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana. En tiennyt, että en jäisi ensimmäiseen suhteeseeni avomieheni kanssa, vaan eroaisimme reilun vajaan viiden vuoden seurustelun jälkeen. Eroa pitkitettiin minun halustani varsin kauan, mutta keväällä 2007 teimme lopullisen päätöksen eri teille lähtemisestä. Toisaalta päätös oli helpotus, mutta toisaalta se oli myös todella vaikea ja raskas. Olinhan muuttanut hänen vuokseen Tampereelle aivan toiselta puolelta Suomea vuonna 2003 ja en tuntenut kovinkaan montaa ihmistä sieltä suunnalta. Olimme etäsuhteessa lähes koko suhteemme ajan. Mies aloitti opiskelut syksyllä 2003 eli samaan aikaan kuin muutin itse Tampereelle. Hän oli viikot opiske...