Siirry pääsisältöön

Perhepäivähoidosta

Molemmat lapset ovat arkisin perhepäivähoidossa. Se on ainakin tällä hetkellä paras ratkaisu lasten kannalta. Käytännön syistä lapset ovat kahdessa hoitopaikassa. Ei siis mikään ihanteellinen tilanne kenenkään kannalta. Ensimmäinen hoitovuosi alkaa olla takana ja etenkin pojan hoitopaikkaan ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Etsiessäni keväällä 2015 lapsille hoitopaikkaa uudelta paikkakunnalta löysin tuon todellisen helmen. Hoitaja on todella kokenut ja mikä ihanteellinen tilanne, sillä apuna on lähes koko ajan myös hänen eläkkeellä jo oleva miehensä. Tällä hetkellä lapsia on kuusi, viisi kokopäiväistä ja yksi eskari.

Tytön hoitaja on vasta vuosi sitten aloittanut ja alkukankeutta on todellakin ollut. Jos vain olisi ollut suinkaan mahdollista, kysyin hieman liian myöhään, oltais vaihdettu jo kuljetusten kannalta tyttö pojan kanssa samaan hoitopaikkaan. Oltiin vaihtohalun kanssa vähän myöhässä, sillä vain muutamaa päivää aiemmin paikka oli luvattu hoitajan tutun lapselle tai kevääksi myös eskarille. Harmitti ja kovasti.

Millainen tämä kehumani perhepäivähoitokoti sitten on? Hoitopaikka on omakotitalo isolla pihalla. Pihalta löytyy vanha vene, kiipeilyteline, iso hiekkalaatikko ja lähellä on metsä, jossa lapset retkeilevät paljon, Päiväunet saatetaan nukkua pihakodassa, jossa viettävät kuulema myös muuten aikaa. Omilla Facebook-sivuillaan hoitopaikkaa kuvaillaan näin: 

" Kodinomaista yksilöllistä liikuntapainotteista perhepäivähoitoa elämys- ja seikkailupedagogiikan hengessä."

Siinäpä tiivistetysti ne syyt, miksi halusimme laittaa Murusen hoitoon juuri tuohon paikkaan. He retkeilevät joka viikko ainakin lähimetsään. He ovat käyneet eri laavuilla, uimahallissa, tutustumassa Satakunnan lennostoon Pirkkalassa, tutustuneet Suomen luontoon sekä lähiharjulla että myös kauempana. Ja hoitajat jaksavat puuhata lasten kanssa. Hoitotäti on perhepäivähoitajan tutkintonsa lisäksi myös elämys- ja seikkailupedagogi, joten hän kehittelee lapsille hyvin monipuolista tekemistä lasten ehdoilla. Lapset nauttivat myös herkullista kotiruokaa, sillä hoitotädin mies on eläkkeellä oleva entinen laivakokki. Eikä ole yhtään huonompi juttu sekään, että paikalla on todellakin valtaosan ajasta kaksi aikuista.

Viemme joka maanantai hoitoon ja perjantai hoidosta kotiin hoitokassin. jossa kulkee mukana myös viestikansio. Sieltä löytyy aina seuraavan viikon jokaisen päivän suunnitelmat.

Tän näkösiä suunnitelmia on kotiin tullu:






Toivottavasti lapset saavat jatkaa hoidossa myös päivähoitouudistuksen jälkeen. Sen ratkaisevat hoitomaksujen korotuksen määrä ja se, miksikä Kela määrittelee minut, osa-aikatyöntekijän.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen

Vähän lisää minusta (julkaisematon postaus v.2021)

 Tämä teksti on jäänyt julkaisematta 2021, kun olen sen kirjoitellut. Päätin julkaista sen nyt, sillä avaan siinä asioita, joista kirjoittelin tänään, hieman tarkemmin. Ajattelin kertoa nyt tarkemmin, mitä minulle kuuluu nyt. Kun aloitin blogini jo kauan aikaa sitten, en tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan elämässä seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana. En tiennyt, että en jäisi ensimmäiseen suhteeseeni avomieheni kanssa, vaan eroaisimme reilun vajaan viiden vuoden seurustelun jälkeen. Eroa pitkitettiin minun halustani varsin kauan, mutta keväällä 2007 teimme lopullisen päätöksen eri teille lähtemisestä. Toisaalta päätös oli helpotus, mutta toisaalta se oli myös todella vaikea ja raskas. Olinhan muuttanut hänen vuokseen Tampereelle aivan toiselta puolelta Suomea vuonna 2003 ja en tuntenut kovinkaan montaa ihmistä sieltä suunnalta. Olimme etäsuhteessa lähes koko suhteemme ajan. Mies aloitti opiskelut syksyllä 2003 eli samaan aikaan kuin muutin itse Tampereelle. Hän oli viikot opiskelupa