Siirry pääsisältöön

Jälkivuoto ja tulehdusriski


Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen.

Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen. Ja siis siteitä ja myös niitä isoja vaippoja on saatavilla osastoilla ja myös potilashotellissa.

Potilashotellissa vessassa oli laatikosto, josta löyty erilaisia siteitä ja muutamat verkkohousut vauvanvaippojen lisäks ja tarvittaessa niitä sai hakee lisää kahvihuoneen kaapista.

Synnytyksen jälkeen tulee myös tarkkailla vuodon määrää. Verta tulee joka tapauksessa, mutta sen määrä vaihtelee ihmiskohtasesti. Joillakin jälkivuoto kestää vain muutaman päivän (onnelliset) ja toisilla monta viikkoo (mulla molemmista lapsista n. 5 vk).

Yks syy sille, miks halusin kirjottaa tästä asiasta on se, että haluan raskaana olevien tai just synnyttäneiden tietävän, mitä jälkivuoto on ja mitä asioita siihen liittyy. Tulehdusriskistä ja sen oireista on mun mielestä myös hyvä tietää jo ennakkoon. Nämä on siis vain omia kokemuksia ja hyväksi koettuja valintoja, ei maksettu mainos. 

Esikoisesta jälkivuoto kesti 5 vk ja sit heti perään tuli ekat menkat. Ei menkoissa mitään vikaa, mut niitä seuranneissa kahessa tulehuksessa ei ollu mitään kivaa, koska oli vielä kesäaika. Aina muistutetaan, että jälkivuodon ja vielä ekojen menkkojenki aikana tulee käyttää sidettä, ei tamponia ettei vaan paikat tulehdu. Käytin kyllä sidettä, mutta silti sain tulehduksen ja vielä kahdesti. Ne onneks parani vahvoilla antibiooteilla.


Kätilö Ragna T. Larsen: Ensimmäisinä päivinä vuotoa tulee runsaasti, ja synnytyssairaalassa on isoja siteitä alkupäivien voimakasta vuotoa varten. Jälkivuoto kestää kaikkiaan yleensä neljästä kuuteen viikkoon. Ensimmäiset 7-10 päivää on vuoto on veren punaista, sitten se muuttuu rusehtavaksi ja vuodon määrä vähenee. Muutaman ensimmäisen päivän ajan vuodon seassa voi olla pieniä verihyytymiä. Jälkivuodon ajan sidettä tulee vaihtaa usein. Alapäätä voi pestä lämpimällä vedellä ilman saippuaa.
Vuodon määrää ja väriä kannattaa tarkkailla. Jos veri on tuoretta ja vuoto runsasta vielä kahden viikon kuluttua synnytyksestä, on hyvä soittaa neuvolaan tai sairaalaan. Pitkittynyt runsas vuoto voi olla merkki siitä, että kohtuun on jäänyt istukasta jäämiä. Myös alavatsakipu, kuume ja vuodon voimakas haju(mädäntynyt kala) ovat oireita, jotka viittaavat tulehdukseen. Tällöin on syytä hakeutua lääkäriin.
Mainitsin ekan synnytyksen jälkeisistä tulehduksista potilashotellin kätilölle, joka kehotti mua käyttämään siteitä, joissa ei oo käytetty muovia, koska se ei hengitä ollenkaan. Se olikin helpommin sanottu kun tehty. Googlailin asiaa, jotta tiesin, mitä ostaa kaupasta. Tenat oli sopivia, mutta ne makso paljon, vaikkakin niitä oisin käyttäny, jos ei muita sopivia ois löytyny. Prismasta bongasin kuitenkin uuden merkin. Harmony, joka on tarkoitettu juuri jälkivuotoon tai niitä nimitetään inkontinenssisuojiks, mitä Tenatkin on. Harmonyja löytyy myös esimerkiks Tokmannilta ja ainakin Löytötexistä. Ne on tällasia ja siteitä löytyy normaali, extra ja super. Lisäks kyseessä on suomalainen merkki, mistä iso plussa.

Löytötexiin oli tullu vielä uusi merkki, Emilady, joka on myös muoviton ja siten sopiva jälkivuotoon. Siitä löytyy siteet normal, super ja super plus.

Kaikki esitellyt merkit on myös siivettömiä, joten ne hengittää paremmin kun siivelliset. Mulle on ainakin sopinu paremmin.

Kävin myös apteekissa kysymässä jotain muuta ehkäsykeinoo tulehdusten suhteen  ja siellä suosittelivat kokeilemaan näitä. Ostin kokeilupullon ja oon kokenu sen sopivaks. Niitä on olemassa sekä tuoksuton että miedosti hajustettu.  Lisäks myös ehdottivat syömään kuuriluontosesti tai kun kokee tarvetta, näitä. Kuulema kun tulehdus on tullu kerran se tulee helposti myöhemminki. Myös Tytyn syntymän jälkeen olen sairastanu yhden tulehduksen helmikuussa enkä kaipaa niitä lisää. Siksi olen siirtynyt käyttämään noitten merkkien siteitä myös menkkojen aikaan.

Noi valkoset korostukset ärsyttää mua, mutta en osaa ottaa niitä poiskaan. Valitan. :(

Kommentit

  1. Vanha postaus, mutta huomasin virheen tuossa viimeisessä linkissä. Sen osoittamat maitohappobakteerit ovat paikallishoitoon, eivät suun kautta otettavia :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Vähän lisää minusta (julkaisematon postaus v.2021)

 Tämä teksti on jäänyt julkaisematta 2021, kun olen sen kirjoitellut. Päätin julkaista sen nyt, sillä avaan siinä asioita, joista kirjoittelin tänään, hieman tarkemmin. Ajattelin kertoa nyt tarkemmin, mitä minulle kuuluu nyt. Kun aloitin blogini jo kauan aikaa sitten, en tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan elämässä seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana. En tiennyt, että en jäisi ensimmäiseen suhteeseeni avomieheni kanssa, vaan eroaisimme reilun vajaan viiden vuoden seurustelun jälkeen. Eroa pitkitettiin minun halustani varsin kauan, mutta keväällä 2007 teimme lopullisen päätöksen eri teille lähtemisestä. Toisaalta päätös oli helpotus, mutta toisaalta se oli myös todella vaikea ja raskas. Olinhan muuttanut hänen vuokseen Tampereelle aivan toiselta puolelta Suomea vuonna 2003 ja en tuntenut kovinkaan montaa ihmistä sieltä suunnalta. Olimme etäsuhteessa lähes koko suhteemme ajan. Mies aloitti opiskelut syksyllä 2003 eli samaan aikaan kuin muutin itse Tampereelle. Hän oli viikot opiskelupa