Jälkiä elämästäni

kuva  täältä kuva  täältä Päivitykset on jääny vähiin ja jää vielä jonkin aikaa edelleen. Syynä siihen on kaks viimestä työviikkoo, joille riittää vielä enemmän homma ku laki sallii. Ei kovin helpolla kyllä pääse kesälomalle (hoitovapaalle 2 kk ajaks). Suurin työllistäjä on kuitenki tällä hetkellä ihana kamala gradu. Sitä pitäs nyt jaksaa vääntää ja kääntää valmiiks asti. Tai siis jonkunlainen luettava versio siitä pitäs palauttaa ohjaajalle kuukauden sisällä. Ihan vielä tällä viikolla ja tuskin seuraavallakaan se onnistuu. Johdanto puuttu vielä kokonaan, pitää tsekata, toimiiko tutkimuskysymykset, kirjotella tuloksista jotain, jonkun verran mulla onkin jo pohdintaa tehtynä. Sit tottakai pitää koko ajan lukee työtä läpi ja korjata virheitä. Tekstin ku pitäs olla jollain tavalla loogista ja sitä pitäs pystyä oikeestaan kenen tahansa lukemaan ja vielä ymmärtämään lukemansa. Ja se on mulle vaikeeta. Saan kyllä kirjotettua tekstiä, mutta saan hioo ja hioo sitä tosi ...

Body ja housut molemmat kirppikseltä haalari kirppikseltä (aivan ihana!) Pojan vaatteista valtaosa on ostettu käytettyinä eri kirppareilta. Lastentarvikekirppiksiltä tekee usein hyviä löytöjä, jos ennättää penkomaan vaatteita ajoissa. Tommoset 80-86-senttiset vaatteet on kysyttyä tavaraa. Eli jos niitä näkee ja ne vielä miellyttää silmää, ne on myös ostettava heti, koska katumapäälle tullessa on jo useimmiten myöhäistä. Nopeat syövät siis taas hitaat. Voin suositella Tampereen seudun lastentarvikekirppareista Peikonpesää, Nukkekotia , Puotikuuta ja uutta Intoa . Pääosin kirppiksillä myytävät vaatteet on ollu tosi hyväkuntosia, mutta joka kerta on muutamastaki pöydästä löytyny selkeesti likasia ja reikäsiäki vaatteita. Mä ainaki ohitan yleensä sellaset kirpparipöydät täysin, paitsi, jos oon varma, että kyseisessä vaatteessa oleva tahra lähtee varmasti pois pesussa. Tällä hetkellä vaatteiden kulutus on tosin niin suurta, ettei ihan pienet tahrat tai varsinkaan kuluneet h...

Meillä on pieni lapsi, pikkasen päälle 1-vuotias poika. Ihana pieni pellavapää. Silti se kaipuu toiseen rakkaaseen pieneen ihmiseen on suuri. Mulle tulee koko ajan ikää lisää ja muutenki suht pieni ikäero olis kiva. Asiahan ei oo meiän käsissä. Aina voi kuitenki esittää toiveen. -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tällä hetkellä ympärillä on paljon pieniä lapsia. Suvussa on ollut vauvabuumi vuoden 2011 loppupuolelta asti ja pieniä tuhisijoita on tulossa lisää. Myös ystäville on syntyny vauvoja. Vauvan tuoksua riittävästi, no ei. Mä haluisin kasvattaa taas mahaa ja suunnitella elämää kaksilapsisena perheenä. Yks ilta viime viikolla sain tekstiviestin, jossa kerrottiin pienen ihmisen syntyneen maailmaan. Onnea siis vielä Hm ja J! :) Ja Murusen serkku saapuu maailmaan toivottavasti tämän kuun aikana. Tässä vielä Johanna Kurkelan Ainutlaatuinen-kappaleen sanat: Missähän sut tehtiin? Täh...

Kuulin eilen töistä palatessani radiosta Juha Tapion Kaksi puuta. Se tuo mieleen paljon muistoja, joista tärkeimpänä meiän häät syksyllä 2010. Kuunnellessani tuli myös mietittyä muutamaa tällä hetkellä mielessä pyörivää asiaa. Tässä sanat: Minä rakastan näitä iltojani kanssas sun Kun hetken päässä aamu odottaa. Ja me nauramme ja silmiämme pyyhimme ja helppo huominen on unohtaa. Oomme taas kuin kaksi lasta. Ne jotka aikoinaan, puolivahingossa lähti samaa tietä kulkemaan. Ja sä viet mut ikkunan luo. Ja sä sanot: Me kai ollaan niin kuin nuo Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää. Katsoo kevääseen, seisoo erillään. Ja kestää joka tuulen ja sään. Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää. Katsoo kevääseen, seisoo erillään. Ja jossain alla maan, ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan. Kaksi ylvästä ja nuorta. Varmoina on voimistaan. Taivaankantta kohti kasvaneet. Ehkä vuodet ovat kuorta ja talvet viimoillaan hiukan ohuemmaks raapineet. Kuinka onkaan kaksi lasta matkan myötä ...

Alotin erkkaopen työt hiihtoloman jälkeen ja se kestää koko loppukevään. Toisen reviirille astumisessa on aina omat ongelmansa ja hankaluutensa ja se on tullu huomattua. Ensimmäiset havainnot tein jo silloin, kun kävin tutustumassa kouluun ja sen erkkaan. Saadut ohjeet oli varsin seikkaperäsiä, konkreettisia ohjeita oli mm: "pidä huolta mun viivottimista ja satatauluista, perin jokaisen niistä takasin, mikä häviää", "ja tohon kaappiin sulla ei oo mitään asiaa mennä". Onneks muu henkilökunta on tosi mukavaa. Tämä opettaja ehti pitää itte vaan osan Allu-testeistä ja mä pidin sitten loput, mikä oli mun kannalta huonompi ratkasu. Kaupunki vaatii koonnit tuloksista ja jotta ne voi tehdä, pitää olla jokaiselta oppilaalta jokaisesta viidestä osiosta tarkat pistemäärät. Itse pitämistäni Alluista mulla on kaikki tarpeellinen tieto, mutta vakkarin pitämistä on vaan vääränlaiset koonnit. Kommunikointi vakkarin kanssa on ollut todella vaikeaa, joten toivottavasti asia selviää...

Tänään Murunen täytti kuutisen tuntia sitten yhden vuoden. Viime vuonna oli pääsiäismaanantai ja sato lunta. Synttäreitä juhlittiin pääosin sukulaisporukalla (plus Suskin perhe)aikataulusyistä jo lauantaina. Tarjoilut maistuivat (kiitos rakas) ja pojan saamat lahjat olivat tarpeellisia. Blogitauko on taas kestäny luvattoman kauan. Tällä hetkellä tän kanssa kilpailee pieni 1-vuotias tutkimusmatkailija, mies, työjutut, tietysti gradun valmiiks pakertaminen, mutta myös muutama muu asia. Aikaa siis on tällä hetkellä tosi rajallisesti mihinkään "ylimääräseen". Valitettavasti. Lisäilen ja luultavasti kirjottelenki kuvien kera pojan neuvola- ym. kuulumisia myöhemmin tällä viikolla. Nyt pieni mies vaatii huomiota (ei nukuta). Ja Allujen tarkistus vielä pientä viilausta ja tulosten kirjaamista (torstaihin mennessä).

Täällä vieraili viime viikolla sitkeä ja hankala noro. Poika sairastu keskiviikkoiltana iltapuuron jälkeen ja oksenteli vartin välein useemman tunnin ajan. Mikään ei kestäny sisällä. Mies siirty pojan kanssa nukkumaan toiseen huoneeseen, jossa nukkuvatki koko loppuviikon. Mies sairastu itte perjantaina. Joten semmonen oli meiän viikonloppu. Mun piti tehä koko viikonloppu ahkerasti gradua, mutta ei ollu toivookaan. Mukavia aurinkoisia talvikelejäki kattelin vaan ikkunan takaa. Sunnuntaina päästiin jo ihmisten ilmoille pikasen Ikea-reissun aikana. Pojan ripuli jatkuu edelleen, mutta viimeks ruoka on tullu ylös lauantai-iltana.