Siirry pääsisältöön

Jouluisia ajatuksia



"Tuuli on tyyntynyt ja huurteessa puut, maailma tää hiljenee. Päättyneet leikit on, on päättynyt työ. Äänetön on jouluyö. Hiutaleet hiljaa leijailee niin enkelitkin lentää kotiin taivaaseen. Hiutaleet hiljaa leijailee taas pinnalle maan. 

Aamuyö saapuu jo ja haalea kuu kuusien taa taivaltaa. Kuusien oksilla mä jääkukat nään, kuulu ei nyt ääntäkään. Hiutaleet hiljaa leijailee. Niin jalanjäljet peittyy vaippaan valkeaan. Hiutaleet hiljaa leijailee pinnalle maan."

"Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle. Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan."

Keräsin tähän joitakin mun perinteiseen jouluun kuuluvista asioista.

Joittenkin asioitten suhteen oon varsin vanhanaikanen ja yks niistä on itsetehdyt joulukortit. Tänä vuonna meillä lähti aivan lähimmille pojan kuvalla varustettu kortti, mutta muut saivat itsetehdyt kortit. Tapamme mukasesti joulukortit saatiin postiin aivan viime tipassa, joten onneks asutaan lähellä postikeskusta ja mies vei nipun sinne suoraan. En kuitenkaan halunnu lähettää tänäkään vuonna "valmiskortteja".  




Tuleva joulu on Murusen eka joulu ja se vietetään Itä-Suomen papan ja mummin eli mun vanhempien luona. Paikalla on mun molemmat siskot, vanhempi miehensä ja nuorempi miehensä ja Murusen serkkutytön kanssa. Pitkään oli epävarmaa, päästäänkö lähtemään Itä-Suomeen, koska mein kahelle kattiselle piti saada joku hoitaja mein reissun ajaks. Onneks naapuri suostu hommaan, siitä ollaan kiitollisia. 

Jouluunhan kuuluu perinteisesti lahjojen antaminen ja saaminen. Ekaks ajateltiin, ettei osteta Muruselle ite mitään, koska paketteja on kuitenkin tulossa varmaan ihan riittävästi. Päätettiin kuitenki ostamaan yks lahja, jotta poika pääsee aukasemaan edes yhden paketin Itä-Suomen mummilassa.Oletettiin, et serkkutyttö saa kuitenkin joitakin paketteja ja on vähän kurja, jos meiän pojalla ei ookaan yhtään omaa pakettia. Totuushan selviää sit aattona.  Murunenhan sai siis jo taaperokärryn etukäteislahjaks ja osa lahjoista tulee myös rahan muodossa. Mä ostin lahjan vaan miehelle ja sit hankittiin Smartphotolta lahjat kummeille, isovanhemmille ja miehen puolen isoisovanhemmille. Mä en vaan osaa olla ostamatta jotain pientä, vaikka mun vanhemmille ei saanutkaan ostaa mitään. 

Joululaulut on mun mielestä myös tärkee osa joulunviettoa. Oonkin tässä parin viime viikon aikana kuunnellu sekä jouluradiota että myös joulu-cd:itä. Jotenkin pääsee paremmin joulufiilikseen, kun kuuntelee jouluista musiikkia. Kuuntelun lisäks tykkään myös itte lauleskella ja meiltä löytyyki aikamoinen kasa joululaulunuotteja. Perinteisesti myös lauletaan perheen kesken jouluaattona mökillä ja kenties myös mummon ja ukin luona ainakin muutama joululaulu. 

Mä en oo mikään jouluruoan ystävä. Mun lautaselle päätyy vaan joulukinkkua, perunoita ja salaattia ja jos on, lihapullia tai karjalanpaistia. Äiti on tänäkin vuonna laittanu kystä kyllä ja pöydässä on jonkinmoista sorttia, joten jokaiselle löytyy varmasti jotain syötävää.

Käydään joka joulu viemässä kynttilät haudoille. Viime jouluna käveltiin ruohon ja mutaliejun seassa, tänä vuonna on lunta ja kova pakkanen. Haudoille on kuitenkin päästävä. Se kynttilämeri varsinkin illalla on todella kaunis. Usein siellä tapaa myös tuttuja.

Jouluinen vierailu mummon ja ukin luona. Niin kauan kun mä muistan, ollaan käyty joka joulu mummolassa. Siellä ollaan laulettu yhessä joululauluja ja nautittu myös pöydän antimista. Tänäkin jouluna mummo on pyytänyt meitä kylään ja näkemisen lisäksi on mukava vaihtaa kuulumisia. 

Piparit ja joulutortut kuuluu ehdottomasti jouluun. Muutamana viime vuonna oon tehny ite piparit äitin reseptin mukaan. Tänä vuonna mies vältti leipomisrumban, koska ystävä Hm tuli leipomaan mun seuraks. Pipareita tuli varmaan joku 10 pellillistä, joten syömistä riittää. Ekat joulutortut tuli leivottua joskus joulukuun alussa ja luultavasti niitä on myös meiän joulupöydässä.




Joulukirkossa eikä todellakaan aikasin aamulla, vaan kello 23, on tullut käytyä lähes aina, kun ollaan joulu Itä-Suomessa. Ehkä tänäkin jouluna mennään täpötäyteen kirkkoon jouluyön jumalanpalvelukseen, siinä on aina oma tunnelmansa. Mä ainakin tykkään. 

Lauta- ja korttipelit on osa meiän perheen joulua. Nytkin otetaan mukaan muutama lautapeli, jotta päästään pelaamaan porukalla yhtä tai useampaa peliä. Tänä jouluna ei voi just ollenkaan olla ulkona, kun pakkasta on luvattu yli 20 astetta, joten on hyvin aikaa pelailla, lukee kirjaa tai kattoo telkusta jouluohjelmia.

Lumiukko on myös osa jouluaamua. Se vaan täytyy nähdä, jos on telkun ääressä. 

Valkea joulu. Onneks tänä vuonna on lunta reilusti ainakin täällä Tampereella. Viime joulu oli aika kurja, kun lunta ei ollu ollenkaan ja kelit muutenkin kurjat. Lumi piristää mieltä ja valaseekin mukavasti, joten joka jouluna tulis olla lunta ees sen verran, että maa ois valkonen. 




Aamulla lastataan auto täyteen tavaraa ja lähetään viettään joulua Itä-Suomeen, jossa jo mun vanhemmat ja toinen siskoista oottelee. Tää on vähän erilainen joulu, koska viime jouluna olin yli puolivälin raskaana ja nyt ekaa joulua viettelee kaheksankuinen pieni Murusemme. 


Näiden kuvien myötä toivottelen oikein hyvää joulua kaikille!




Kommentit

  1. Hei jee KARJALANPAISTI! <3 Itse en enää varmaan edes tunnistaisi joulua jouluksi ilman paistia. Ilman kinkkua menee mutta ei ilman karjalanpaistia (ja tosiaan oon pohjosesta kotosin joten tämä voi kuulostaa kummalle.).

    Mites teijän yöt menee tällä hetkellä? Meikä joutuu heräileen edelleen tunnin-kahden välein.. Mutta nyt kun tuo reppana on kipeä niin ei maha mitään.

    VastaaPoista
  2. Yöt on ollu vaihtelevia. Ongelmana on oikeestaan nyt toi nukkumaanmeno ja nukahtaminen. Eilen illallaki Murunen nukahti jo puol kakstoista, mutta heräs puolen yön maissa ja sit meniki nukkuun vasta kahen maissa. Kerran heräs syömään viiden mais ja nousi ylös puol kymppi.

    Toissa iltana oikeestaan sama juttu. Nukahti yhentoista maissa vai peräti jo ennen, mutta heräs tunnin päästä ja sit meniki nukkuun vasta kahen maissa.

    Pikkuketulle pikaista paranemista! Ai nii, meilläki jatkuu muskari, tosin Annalassa ja iltapäivisin. Mut kuitenki. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä m...

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jäl...

Vähän lisää minusta (julkaisematon postaus v.2021)

 Tämä teksti on jäänyt julkaisematta 2021, kun olen sen kirjoitellut. Päätin julkaista sen nyt, sillä avaan siinä asioita, joista kirjoittelin tänään, hieman tarkemmin. Ajattelin kertoa nyt tarkemmin, mitä minulle kuuluu nyt. Kun aloitin blogini jo kauan aikaa sitten, en tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan elämässä seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana. En tiennyt, että en jäisi ensimmäiseen suhteeseeni avomieheni kanssa, vaan eroaisimme reilun vajaan viiden vuoden seurustelun jälkeen. Eroa pitkitettiin minun halustani varsin kauan, mutta keväällä 2007 teimme lopullisen päätöksen eri teille lähtemisestä. Toisaalta päätös oli helpotus, mutta toisaalta se oli myös todella vaikea ja raskas. Olinhan muuttanut hänen vuokseen Tampereelle aivan toiselta puolelta Suomea vuonna 2003 ja en tuntenut kovinkaan montaa ihmistä sieltä suunnalta. Olimme etäsuhteessa lähes koko suhteemme ajan. Mies aloitti opiskelut syksyllä 2003 eli samaan aikaan kuin muutin itse Tampereelle. Hän oli viikot opiske...