Siirry pääsisältöön

Pieni Murusemme 8 kk (9.12) lisätty KUVIA

Itsenäisyyspäivänä

  Eilen oli poitsun 8-kuukautis lääkärineuvola. Pituutta oli tullu viidessä viikossa vajaa sentti ja painoo vajaa 400 g. Murunen siis painaa nyt 8465 g ja on 72,4 cm pitkä. Lääkärissä kaikki ok, ei karsasta, puhtaat korvat ja sai tehtyä kaikenlaiset venyttelyt ja muut tutkimukset.  Poika ei ollut kovin yhteistyöhalunen, koska ensinnäkin sillä oli kakat housussa. Ei ollu myöskään kivaa, kun täti tutki kylmällä stetoskoopilla ja väänteli ja käänteli jalkoja. Pojan mielestä ihan tarpeettomia tutkimuksia. Murunen sai myös influenssatehosteen isin sylissä, vähän itketti, mutta äkkiä paha mieli unohtu ja terkkaki sai hymyjä osakseen. Meiän pieni hymypoika. <3

 Ongelmana on tällä hetkellä tai siis ollu melkein syntymästä asti posket, niissä on jonkin tyyppistä atooppista ihottumaa. Tällä hetkellä poika on repiny molemmat posket öisin auki. Lääkäri käski vaan laittaan kortisonia, mut terkan mielestä ekaks pitäs saada tulehdus pois ja ihmetteli, miksei lääkäri kirjottanu mitään reseptilääkettä. Käytiin sit apteekissa hakemassa Cicaplast-nimistä rasvaa.

Huonoista ja rikkonaisista öistä oli myös puhetta. Ekaks pitäs saaha yöpullo pois. Ollaan yritetty tällä viikolla, mutta huonoin tuloksin. Poika ei välttämättä ees tarvii pullollista joka yö, mut pitäs pärjätä kaikki yöt jo ilman syömisiä. Siispä harjottelemaan sitä. Veden tarjoominen maidon sijaan aiheutti kamalan huutokonsertin. Pitänee siis jossain vaihessa pitää yöpullosta vierottumis- ja unikoulut. Kehotus oli myös siirtää poika nukkumaan toiseen huoneeseen. Suunnitelmissa se on jo olluki, mut ei ihan vielä. Pitäs ekaks saada huone "asumiskuntoon" ja siirrettyä siis meiän työhuone toiseen huoneeseen, jotta poika pääsis tähän nykyseen työhuoneeseen. 

Seuraava neuvolakäynti onkin vasta vuoden iässä. Ennen oli tarkastus myös 10 kuukauden ikäsenä, mut säästökuuri vei sen mennessään. Harmi. 

Murunen ei vielä istu, mutta liikkuu pyörien ja kierien hyvinkin vikkelästi. Kaikki kielletty kiinnostaa. Lattialle jääneet kissojen paperitollot on äärimmäisen mukavia, mutta myös vaarallisia, koska ne menee suuhun ja niihin voi tukehtua. Lattiataso on pitäny oppia pitämään "vauvaystävällisenä", koska muuten siellä on tavarat vähän miten sattuu. Piuhat ja kaikenlaiset johdot menee heti suuhun, kun silmä välttää. Tänään myös koki viime viikon Menaiset-lehti vähän kovia, kun poika totes sen maistuvan hyvältä. Oma moka, mitäs jätin lattialle. 

Päivät on siis hyvin vaihtelevia ja täynnä erilaista touhua ja toimintaa. Päikkäritki on välillä kestäny jopa 3 tuntia, aikamoista luksusta niihin alun maksimissaan puolen tunnin lyhyisiin torkkuihin. 

Tuoreita kuvia on tulossa, kun ehdin niitä siirtämään koneelle. Malttakaa siis hetki. :)

Muoks. Kuvia lisätty 14.12



Murunen 6 kk ja viikko






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Kuka minä olen?

 Nyt on blogi kaivettu naftaliinista taas. Tässä postauksessa ajattelin esitellä itseäni hieman tarkemmin. Katsoin äsken @ninnu.hoon Instagram- tarinoita, joissa hän pohti, kuka hän oikeasti on. Se oli mielenkiintoista pohdintaa ja laittoi ajattelemaan. Hän kertoi peilaavansa omia tekemisiään menneisyydestään käsin ja haluaa siirtyä tekemään asioita tulevaisuutta ajatellen.  Olen kotoisin Savosta. Lapsuudenperheeseeni kuuluu äiti, iska ja kaksi pikkusiskoa. Asuimme omakotitalossa taajama-alueella. Elin hyvän ja turvallisen lapsuuden, näin ajattelen. Meillä kotona oli tiukat säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat. Olin kuitenkin tunnollinen lapsi ja noudatin niitä. Vanhempani ovat syntyneet aika pian sodan jälkeen ja se, miten heidät on kasvatettu, on heijastunut myös meidän kasvatukseemme. Kasvatusmetodit olivat sen ajan mukaiset. En ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä, sillä ajattelen, että silloin elettiin sen ajan mallin mukaan. Ei silloin erikseen paljoa puhuttu tunteista tai itses

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen