Mulla piti olla tänään vielä neuvolakäyntiki, mutta toisesta neuvolasta soitettiin ja kerrottiin ajan peruuntuneen sairastapauksen vuoksi. Juttelin sitten soittajan kanssa käynnistykseen liittyvistä asioista, sillä oikeastaan niiden takia olisin menny neuvolaan. Koska äitipolikäynti on niin lähellä, oisin voinu perua neuvola-ajan. Todennäköstä on, että synnytystä aletaan käynnistelemään jo torstaina, mutta viimestään perjantaina. Toivottavaahan tietysti olis, että synnytys lähtis itekseen käyntiin, mutta vielä ei oo mitään merkkejä siitä. Ei kivuliaita supistuksia, limatulppaa ym.
Ongelmaks muodostuu esikoisen hoitokuviot. Torstaiaamuna poika viedään normaalisti hoitoon, mutta siitä lähtien on hieman epäselvää. Äiti soitteli ja kerto mun isän olevan tarvittaessa käytettävissä, vaikka välimatkaa onkin vajaa 300 km. Ihanaa, kun on auttamishalua noinkin pitkän matkan päästä. Jos synnytys tapahtus vasta viikonloppuna, anoppi ottaisi pojan, mutta koska hänkin on vielä työelämässä (kuten kaikki isovanhemmat), ei hän voi ottaa Murusta viikolla. Voi siis olla, että torstaina pitää olla puhelu isille.
Jännittääkö käynnistys? En oikein osaa sanoo. Murusen synnytys myös käynnistettiin (olin tosin valmiiks sairaalassa) ja se lähtikin ripeesti käyntiin. Pääsen tosiaan opetuspolille, joten tutkijoita on ainakin kolme. Ei mua haittaa, että paikalla on myös lääkäriopiskelijoita, sillä käytäntöhän heillekin opettaa parhaiten.
Laskettuun aikaan, joka on muuten viikon päästä, ei mennä, joten meiän Natiaisesta tuleekin elokuun lapsi. Ihan ei taia ennättää toisen pappansa synttärikaimaks, sillä se päivä on jo huomenna. Niin ja miehen työkuvioiden takia torstai on aikasin päivä, kun vauvan on "sallittua" syntyä.
Tsemppiä!
VastaaPoista