Siirry pääsisältöön

Remontointia - lopputulos kuvien kera


Remontti tehtiin pääosin kahessa viikossa. Edelleen on listoja laittamatta paikoilleen ja joitakin pikkujuttuja tekemättä. On tullu jo monesti huomattua, että pikkulasten kanssa remontointi ja muuttaminen on aika haastavaa ajankäytön kannalta. 

Tässä ekaks pohjapiirros



Jos takka ei olis varannu lämpöö riittävästi, olis se pitäny tehä kokonaan uudestaan. Nyt ei kuitenkaan tarvinnu. Mun isä on muurari, joten takan olis saanu tehtyä suht edullisesti, mutta jätettiin takka kuitenkin vielä odottamaan vuoroaan. Nyt iska suunnittelee, millanen takka siihen tulis tehä ja sit jossain vaiheessa varmaan rakennetaan uus takka, mutta ei vielä. Edelliset asukkaat eivät olleet tykänneet punatiilisestä takasta, vaan olivat maalanneet sen valkoseks.

Takkahuoneessa eikä koko kellarikerroksessa tarvinnu remontoida mitään, koska se oli vasta uusittu aiemman vesivahingon vuoksi.

takkahuonetta

saunaa

pesuhuone    


pukuhuone


kodinhoitohuone


takahuonetta


 olkkaria ennen ja jälkeen



Keskikerroksen vessa, vaatehuone ja työhuone jäivät remontin ulkopuolelle. Työhuone on myös äskettäin remontoitu täysin. Myöskään kuistille ei tehty mitään. Syksyllä pitää uusia ainakin ovien tiivisteet, sen verran vetää ulkoa tällä hetkellä.

keskikerroksen vessa


vaatehuonetta





Remontin suhteen nälkä kasvoi kuitenkin syödessä ja se laajenikin aika lailla. Kaikki alakerran seinät, lukuunottamatta jo aiemmin remontoidun huoneen ja vessan ja vaatehuoneen sekä kuistin seiniä, maalattiin uusiks. Niistä tuli enemmän meiän näköset, vaikka ei niille olis tarvinnu tehä mitään, koska ne olivat jo ennen remonttia väriltään sopivan neutraalit.

Alakerran lattiaa ei vaihdettu, koska se olikin parkettia eikä laminaattia. Se päätettiin hioo ja laittaa harmahtava vaha päälle. Keittiön vanha muovimatto vaihettiin uuteen. Myös laattalattia oli harkinnassa, mutta se ois vaatinu paljon enemmän aikaa ja myös rahaa.

olkkaria ennen

olkkaria jälkeen

keittiötä  




työhuonetta ennen muuttoa


eteiskäytävää  

kuistia

vaatehuone ja vessa

Mies halusi maalata myös yläkerran rappusten katon, jotta se olis yhtenäinen makuuhuoneiden kattojen kanssa, jotka myös maalattiin remontin aikana.


Lisäks on maalattu yläkerran käytävän seinät ja yläkertaan vievät portaat. Alimman kerroksen porraskäytävä oli maalattu jo vanhojen asukkaiden toimesta, joten siihen ei tarvinnut käyttää aikaa eikä rahaa.


meiän makkaria



pojan huonetta




Tässä tällanen pikakatsaus tilanteeseen ennen muuttoa. Kaikista tiloista ei oo kunnon kuvia ennen muuttoo. Tämänhetkisestä kodista on myös tulossa kuvia jossain vaiheessa.

Kuvien asettelu on ihan pielessä, mutta en jaksanu sitä rueta säätämään tällä kertaa.


Kommentit

  1. Tsemppiä muuttoon! Se on kyllä melkoista hommaa lapsiperheelle, mutta kun tavarat alkaa olla paikallaan niin kyllä se palkitsee. :)

    VastaaPoista
  2. Muutettu on helmikuun puolessa välissä. :) En oo vaan aiemmin ehtiny/jaksanu laittaa näitä kuvia tänne. Oli juu aikamoinen päivä lasten kanssa. Murunen oli tosin sen päivän hoidossa ja mä aika pitkälti vaan hoidin neitiä. Raskas homma, mutta onpahan tehty. Onneks oli muuttoapua, ni ei menny koko päivää.

    Tavarat alkaa olla suht oikeilla paikoillaan, mutta ainahan sitä jotain on. Kun tässä ehin ,teen postauksen nykytilanteesta, kun kalusteet ja tavarat on saatu suht paikoilleen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Tammikuussa 2023

 Huh huijakkaa! Siitä onkin kulunut jo rutkasti aikaa, kun olen viimeksi päivittänyt tätä blogiani. Paljon on ehtinyt tapahtua tässä välissä. Kuopuskin on jo 4,5-vuotias pieni mies ja isommat lapset ovat toka- ja nelosluokkalaiset. Asumme edelleen rivitalossa, mutta kotitalo on vaihtunut viime kesänä. Lopetin juuri ennen joulua pisimmän työsuhteeni, joka kesti 1,5 lukuvuotta. Sen aikana ehti jo kiintyä kouluun, sen oppilaisiin ja henkilökuntaan eri tavalla kuin koskaan aiemmin. Viihdyin siellä hyvin, mutta etenkin koko viime lukuvuosi oli rankka, koska oli niin paljon uutta opeteltavaa asiaa.  Olin yhtäjaksoisesti kesälomia lukuunottamatta (poikkeus kesä 2021 oli palkallinen) töissä elokuusta 2019 joulukuuhun 2022. Se on pitkä pätkä. Työskentelin erkkapuolella alakouluilla sekä Tampereella että sen ympäristökunnissa. Pidin ja pidän kovasti työstäni erkkaopena, mutta pitkähkö työmatka (yli 50 km/suunta) ei nappaisi etenkään pimeinä syksy- ja talviaamuina eikä -iltapäivinä. Olen kuitenki

Kuka minä olen?

 Nyt on blogi kaivettu naftaliinista taas. Tässä postauksessa ajattelin esitellä itseäni hieman tarkemmin. Katsoin äsken @ninnu.hoon Instagram- tarinoita, joissa hän pohti, kuka hän oikeasti on. Se oli mielenkiintoista pohdintaa ja laittoi ajattelemaan. Hän kertoi peilaavansa omia tekemisiään menneisyydestään käsin ja haluaa siirtyä tekemään asioita tulevaisuutta ajatellen.  Olen kotoisin Savosta. Lapsuudenperheeseeni kuuluu äiti, iska ja kaksi pikkusiskoa. Asuimme omakotitalossa taajama-alueella. Elin hyvän ja turvallisen lapsuuden, näin ajattelen. Meillä kotona oli tiukat säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat. Olin kuitenkin tunnollinen lapsi ja noudatin niitä. Vanhempani ovat syntyneet aika pian sodan jälkeen ja se, miten heidät on kasvatettu, on heijastunut myös meidän kasvatukseemme. Kasvatusmetodit olivat sen ajan mukaiset. En ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä, sillä ajattelen, että silloin elettiin sen ajan mallin mukaan. Ei silloin erikseen paljoa puhuttu tunteista tai itses