Siirry pääsisältöön

Joulun aikaan 2011


Terveisiä maalta. Huomenna tai siis tänään (kirjotettu 26.12) palaillaan takas kotio ja arkeen. Viime jouluun verrattuna erona on ainakin sää. 2010 oli lunta ja pakkasta, kun taas tänä jouluna ei oo lunta nimeksikään ja lämpömittarikin näyttää plusasteita. En tykkää. :/ Saavuttiin tänne siis torstaina ja päästiin auttamaan joulusiivoiluissa, mä pesin ja tsekkasin jääkaapista pois kaikki vanhat tai huonoks menneet tuotteet. Just enempää en tehnykään, koska tää flunssa on verottanu aika paljon voimia ja tietty myös vatsassa kasvava vauvakin. Perjantaina käytiin tervehtimässä miehen sukulaisia ja syömässä herkullista Kotipizzaa. Ei vaan jaksettu eka käyä kaupas ja sit viel laittaa ruokaa. Kaupassa kun kuulema oli moni muukin perjantaina puolen päivän aikoihin. Aikaa kulutettiin myös kattomalla telkkaria ja lueskelemalla lehtiä sekä surffaamalla netissä.

Jouluaattona syötiin aamulla riisipuuroa ja luumu-rusinasoppaa. Iltapäivällä päästiin savusaunaan ja siellä saikin makoisat löylyt. Tosin mun visiitti oli aika lyhyt jo tän mun flunssan ja tukkosen nenän takia. Kerrankin mentiin sinne valosaan aikaan, ni ei tarvinnu koko ajan pelätä kolauttavansa päätään tai astuvansa johonkin. Saunajuomaksi ostin yhen alkoholittoman siiderin, joka oli jopa mun makuun liian makea. Tällä kertaa saunottiin naisten ja miesten kesken, joten saunaseurana olivat anoppi, hänen siskonsa ja mieheni mummu. Tottakai jouluna kuuluu myös syödä hyvin ja sitä me tehtiin. Jouluateria oli katettuna pöytään saunan jälkeen ja siihen kuului jos jonkinlaista syötävää. Kaikille riitti syötävää, mun ateria koostui lihapullista, perunoista, kinkusta ja kastikkeesta sekä raikkaasta salaatista.  Ja hyvää oli.

Lahjojen jako meinas jäädä kokonaan suorittamatta, mutta ehtihän senkin tehdä. Sitä ennen kuitenkin pelailtiin kortti- ja lautapelejä isommalla porukalla. Mun joulun aikaan on jo lapsesta asti kuulunut varsinkin erilaisten lautapelien pelaaminen ja siksi mä oikeen ootan joulua ja muita juhlia tai tapaamisia omien tai mieheni sukulaisten kanssa. Lahjat avattiin ja niistä paljastui kaikenlaisia mieluisia juttuja. Kiitos kaikille lahjan antaneille. Erityiskiitos siskolleni itsetehdystä piposta. Se on hieno! J Äiti ja isi olivat koonneet laatikon, jossa oli jokaiselle jotakin. Voisin oikeestaan tehä noista lahjoista ihan erillisen postauksen kuvien kera.  Lahjojen joukossa oli kuitenkin lahjakortti, kaikenlaista tarpeellista tavaraa, jotain myös Kirpulle, rahaa ja tietenkin karkkia. Olin ollu taas tosi kiltti ainakin saatujen lahjojen perusteella.

Haudoilla käynti on kuulunut myös mun jouluperinteisiin, mutta tänä vuonna jätimme sen väliin. Tai kävimme vasta joulupäivänä. Joululauluja kuunneltiin radiosta ja myös telkusta joittenkin ohjelmien yhteydessä. Laulaminen jäi tänä vuonna vähemmälle, itte oon lauleskellu biisejä automatkoilla, mutta yhteislauluja ei kyllä kuulunu tän joulun ohjelmaan. Kaiken kaikkiaan oli mukava ja rauhallinen joulu. Mun aika on kulunu aika pitkälti pelailun ja telkun kattelun lisäks makaamalla sängyllä tai sohvalla lehti kädessä tai istumalla koneella lueskelemassa muiden blogeja ja muita ajankohtasia juttuja. Selkäkin taas ilmottelee ittestään. Ei tää pitkään istuminen oo enää mitään herkkua.

Tässä vielä vähän kuvakoostetta joulusta 2011. 










Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä m...

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jäl...

Vähän lisää minusta (julkaisematon postaus v.2021)

 Tämä teksti on jäänyt julkaisematta 2021, kun olen sen kirjoitellut. Päätin julkaista sen nyt, sillä avaan siinä asioita, joista kirjoittelin tänään, hieman tarkemmin. Ajattelin kertoa nyt tarkemmin, mitä minulle kuuluu nyt. Kun aloitin blogini jo kauan aikaa sitten, en tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan elämässä seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana. En tiennyt, että en jäisi ensimmäiseen suhteeseeni avomieheni kanssa, vaan eroaisimme reilun vajaan viiden vuoden seurustelun jälkeen. Eroa pitkitettiin minun halustani varsin kauan, mutta keväällä 2007 teimme lopullisen päätöksen eri teille lähtemisestä. Toisaalta päätös oli helpotus, mutta toisaalta se oli myös todella vaikea ja raskas. Olinhan muuttanut hänen vuokseen Tampereelle aivan toiselta puolelta Suomea vuonna 2003 ja en tuntenut kovinkaan montaa ihmistä sieltä suunnalta. Olimme etäsuhteessa lähes koko suhteemme ajan. Mies aloitti opiskelut syksyllä 2003 eli samaan aikaan kuin muutin itse Tampereelle. Hän oli viikot opiske...