Siirry pääsisältöön

Miten kaikki sitten oikein meni? Pojan syntymä




Lapsivedet meni su 8.4 eli laskettuna aikana klo 4.30 ja aamulla mentiin näytille synnytyspäivystykseen, mutta tilanne ei ollut edennyt kohdunsuulla juuri ollenkaan, joten meidät passitettiin kotiin ja pyydettiin palaamaan illalla takaisin. Iltakasin aikaan mentiin takaisin, kävin käyrillä ja en voinut enää lähteä kotiin, vaan jouduin jäämään synnyttämättömien osastolle saamaan varmuudeksi antibiootteja suoneen. Yksin vieraassa ympäristössä vieraiden ympäröimänä, en oikeen tykännyt. Seuraavana aamuna lääkäri tuli käymään, tutki ja sanoi tilanteen edenneen, kohdunsuu oli auki 3 cm. Yllätys oli, kun hän käski meidän mennä jo synnyttämään, koska, pääsiäisestä huolimatta, saleissa ei ollut ruuhkaa. Tässä vaiheessa myös isi oli ehtinyt jo saapua paikalle.

Synnytyssalissa alettiin käynnistelemään Kirpun maailmaan tuloa lapsiveden menon takia laittamalla mulle oksitosiinitippa käteen ja nostamalla annosta tietyin väliajoin. Tippa onneksi käynnisti synnytyksen, jonka aikana sain kivunlievitykseks lämpöpusseja, ilokaasua (mikä autuus J) ja epiduraalin. Tosin tosta epiduraalin laitosta ei oo just muistikuvia, kuulin kyllä anestesialääkärin olevan paikalla, mutta muuten olin ilokaasuhuuruissa, myös miehen mielestä. Lyhyehkön (20 minuuttia), mutta sitäkin kivuliaamman ponnistusvaiheen jälkeen saimme parhaimman palkinnon, kun poika (3720 g ja 52 cm) syntyi maailmaan 9.4.2012 klo 17.20. Synnytyksen kokonaiskesto oli kuus ja puol tuntia.

Sairaalassa mä olin kolme yötä, joista kaksi pienen miehen kanssa. Keskiviikkona päästiin onneks kotiin, vaikka Kirppu ei ollut vielä kahta vuorokauttakaan.





Kommentit

  1. Suski16. huhtikuuta 2012 klo 17.54

    Hienosti ja nopeasti kuulostaa synnytys menneen ja pian pääsitte kotiinkin! Mahtavaa :) Kyllä on molempien näköä herrassa :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen
1 kommentti
Lue lisää

Vähän lisää minusta (julkaisematon postaus v.2021)

 Tämä teksti on jäänyt julkaisematta 2021, kun olen sen kirjoitellut. Päätin julkaista sen nyt, sillä avaan siinä asioita, joista kirjoittelin tänään, hieman tarkemmin. Ajattelin kertoa nyt tarkemmin, mitä minulle kuuluu nyt. Kun aloitin blogini jo kauan aikaa sitten, en tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan elämässä seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana. En tiennyt, että en jäisi ensimmäiseen suhteeseeni avomieheni kanssa, vaan eroaisimme reilun vajaan viiden vuoden seurustelun jälkeen. Eroa pitkitettiin minun halustani varsin kauan, mutta keväällä 2007 teimme lopullisen päätöksen eri teille lähtemisestä. Toisaalta päätös oli helpotus, mutta toisaalta se oli myös todella vaikea ja raskas. Olinhan muuttanut hänen vuokseen Tampereelle aivan toiselta puolelta Suomea vuonna 2003 ja en tuntenut kovinkaan montaa ihmistä sieltä suunnalta. Olimme etäsuhteessa lähes koko suhteemme ajan. Mies aloitti opiskelut syksyllä 2003 eli samaan aikaan kuin muutin itse Tampereelle. Hän oli viikot opiskelupa
Lähetä kommentti
Lue lisää