maanantai 16. huhtikuuta 2012

Miten kaikki sitten oikein meni? Pojan syntymä




Lapsivedet meni su 8.4 eli laskettuna aikana klo 4.30 ja aamulla mentiin näytille synnytyspäivystykseen, mutta tilanne ei ollut edennyt kohdunsuulla juuri ollenkaan, joten meidät passitettiin kotiin ja pyydettiin palaamaan illalla takaisin. Iltakasin aikaan mentiin takaisin, kävin käyrillä ja en voinut enää lähteä kotiin, vaan jouduin jäämään synnyttämättömien osastolle saamaan varmuudeksi antibiootteja suoneen. Yksin vieraassa ympäristössä vieraiden ympäröimänä, en oikeen tykännyt. Seuraavana aamuna lääkäri tuli käymään, tutki ja sanoi tilanteen edenneen, kohdunsuu oli auki 3 cm. Yllätys oli, kun hän käski meidän mennä jo synnyttämään, koska, pääsiäisestä huolimatta, saleissa ei ollut ruuhkaa. Tässä vaiheessa myös isi oli ehtinyt jo saapua paikalle.

Synnytyssalissa alettiin käynnistelemään Kirpun maailmaan tuloa lapsiveden menon takia laittamalla mulle oksitosiinitippa käteen ja nostamalla annosta tietyin väliajoin. Tippa onneksi käynnisti synnytyksen, jonka aikana sain kivunlievitykseks lämpöpusseja, ilokaasua (mikä autuus J) ja epiduraalin. Tosin tosta epiduraalin laitosta ei oo just muistikuvia, kuulin kyllä anestesialääkärin olevan paikalla, mutta muuten olin ilokaasuhuuruissa, myös miehen mielestä. Lyhyehkön (20 minuuttia), mutta sitäkin kivuliaamman ponnistusvaiheen jälkeen saimme parhaimman palkinnon, kun poika (3720 g ja 52 cm) syntyi maailmaan 9.4.2012 klo 17.20. Synnytyksen kokonaiskesto oli kuus ja puol tuntia.

Sairaalassa mä olin kolme yötä, joista kaksi pienen miehen kanssa. Keskiviikkona päästiin onneks kotiin, vaikka Kirppu ei ollut vielä kahta vuorokauttakaan.





1 kommentti:

  1. Hienosti ja nopeasti kuulostaa synnytys menneen ja pian pääsitte kotiinkin! Mahtavaa :) Kyllä on molempien näköä herrassa :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.