Pahoittelen pitkää päivitystaukoo, mutta jostakin syystä ei oo oikeen ollu aikaa kirjotella. Poitsu täyttää tänään jo kolme viikkoa, aika on menny aikas nopeesti. Kaks neuvolaakin on jo takana, niistä voisin vaikka kirjotella tässä joku päivä ihan oman postauksen. Synnytyksestä oon toipunu hyvin, tosin osansa on sillä, että selvisin siitä "niin helpolla".
Meillä nyt sit kävi niin, että meiän pojasta tulee pullopoika. Terkka kysy kotikäynnillä, että mitä mieltä mä oon tilanteesta. Totesin, et jos se menee niin, ni sit menee. Nyt poitsun alahuuli on jo tullu esiin, mutta se tapahtu imetyksen kannalta liian myöhään. Oon myös pumppaillu joka päivä, mutta tänään sanoin miehelle, et enää en jaksa. Ei sieltä enää ees tuu mitään suuria määriä. Tilanne on nyt tämä ja sillä hyvä. Ehkä sit seuraavalla kerralla menee toisin, ei voi tietää. Mulla ei ollu ennakko-odotuksia imetyksenkään suhteen, koska ei ollu mitään takeita siitä, onnistuuko se vai ei. No toisaalta pääsenpähän liikkumaan hieman helpommin, kun myös mies voi hoitaa nuo syötöt. Tosin ymmärrän myös hänen kommenttinsa, kun hän totes, että helpommalla oltas päästy, jos poitsu ois syöny tissiä. Varmaan joo, mutta.
Mies on muuten ollu ihailtavan paljon mukana Kirpun hoidossa sekä yöllä että päivällä. Siitä oon tosi onnellinen. Mies myös tykkää viettää aikaa Kirpun kanssa ja esimerkiks kylpeminen on heidän oma juttunsa. Mä oon tässä nyt viikon verran vaan nauttinu, kun mies on ollu pojan kanssa, vaihtanu vaipat ja ruokkinukin Kirpun. Näin siksi, koska keskiviikosta alkaen koittaa arki, kun mies menee töihin ja mä jään vauvan kanssa kotiin ja saan vaihtaa vaipat, pestä pyykkiä (jota tulee ihan sairaasti, varsinkin, kun meillä on kestot käytössä päiväsaikaan) ja ruokkia poitsun. Tosin ei oo pelkoo, että jäädään neljän seinän sisälle, mä tulisin luultavasti hulluks ja tylsistysin ihan täysin. Vaunulenkkejä siis tiedossa ja onneks bussillakin pääsee matkustamaan ihan ilmaseks.
Meillä tosiaan alotettiin kestoilu viime viikolla, kun mies oli isyyslomalla (tänään vika päivä) ja oli aikaa perehtyä asiaan. Meiän poika on varsinainen pissipoika ja kestoihin ollu pakko laittaa kunnolliset lisäimut, ettei pissi tuu läpi ja kastele vaatteita. Ihan hyvin on vaippailu onnistunu myös kestojen kansa, vaikka se tietääkin lisää pyykkiä. Onhan se myös taloudellisesti kannattavampaa käyttää kestoja, kun ostaa kertakäyttövaippoja, joihin on jo nyt menny ihan kiitettävästi rahaa. Oiskohan nyt käytössä viides paketti. Meillähän tuli nyt "ylimäärästä" rahanmenoo, kun ollaan menty korvikkeen varassa. Poika syö kyllä mielellään pullosta. Onneks.
Vauva-arki on siis lähteny ihan mukavasti käyntiin ja varmaan koko ajan opitaan jotain uutta. Mä kuvittelin, että poitsu syntyy vasta myöhemmin, joten jätin joittenkin tavaroitten ostamisen sen varaan ja niitä ollaan sit osteltu nyt. Poitsulla on ollu jo kaks silmätulehusta ja nyt toivotaan, että tällä erää ne on selätetty. Ei oo kovin helppoo laittaa tommosen pienen vauvan silmiin tippoja monta kertaa päivässä. Molemmilla kerroilla toinen silmä muurautu lähes umpeen ja oli täynnä rähmää. Onneks saatiin tipat, jotka näytti nyt toisella kerralla tehonneen. Ekan kerran "epäonnistumisesta" voidaan syyttää sairaalan hoitajaa, joka oli hyvin tympee meitä kohtaan, kun käytiin hakeen sieltä silmätipat. Ei antanut just minkäänlaisia ohjeita, sen kerto, että tippoja pitää antaa neljän tunnin välein. Ei siis osattu jatkaa kuuria niin kauan, että silmä on ollu terve jo pari päivää.
Toinen haasteellinen asia, mikä tosin tiedettiin jo ennakkoon, on pojan nukkuminen. Yöt on ollu hyvin vaihtelevia, välillä Kirppu on nukkunu 6-8 tuntia putkeen, kun taas toisina öinä herätys on ollu noin tunnin välein. Päivällä poitsu ei oikeen tykkää nukkua, ainakaan mitään pidempiä aikoja. Vaunuissa nukkuu kyllä niin kauan, kun ollaan liikkeessä, mutta oikeestaan muuten ei. Tällä hetkellä Kirppu tosin vetää sikeitä omassa sängyssään jo toista tuntia, mikä on kyllä harvinaista herkkua näin päiväsaikaan. Kahtena viimesenä iltana kun vauva on saatu nukkumaan vasta kello kaks yöllä. Omaa aikaa ei oo siis juurikaan ollu.
Vielä lopuks isyyspakkauksessa olleen bodyn teksti:
P.S. Poitsun kuvia julkasen harkitusti ja vain siihen asti, kun "alkaa näyttää omalta itseltään".
Meillä nyt sit kävi niin, että meiän pojasta tulee pullopoika. Terkka kysy kotikäynnillä, että mitä mieltä mä oon tilanteesta. Totesin, et jos se menee niin, ni sit menee. Nyt poitsun alahuuli on jo tullu esiin, mutta se tapahtu imetyksen kannalta liian myöhään. Oon myös pumppaillu joka päivä, mutta tänään sanoin miehelle, et enää en jaksa. Ei sieltä enää ees tuu mitään suuria määriä. Tilanne on nyt tämä ja sillä hyvä. Ehkä sit seuraavalla kerralla menee toisin, ei voi tietää. Mulla ei ollu ennakko-odotuksia imetyksenkään suhteen, koska ei ollu mitään takeita siitä, onnistuuko se vai ei. No toisaalta pääsenpähän liikkumaan hieman helpommin, kun myös mies voi hoitaa nuo syötöt. Tosin ymmärrän myös hänen kommenttinsa, kun hän totes, että helpommalla oltas päästy, jos poitsu ois syöny tissiä. Varmaan joo, mutta.
Mies on muuten ollu ihailtavan paljon mukana Kirpun hoidossa sekä yöllä että päivällä. Siitä oon tosi onnellinen. Mies myös tykkää viettää aikaa Kirpun kanssa ja esimerkiks kylpeminen on heidän oma juttunsa. Mä oon tässä nyt viikon verran vaan nauttinu, kun mies on ollu pojan kanssa, vaihtanu vaipat ja ruokkinukin Kirpun. Näin siksi, koska keskiviikosta alkaen koittaa arki, kun mies menee töihin ja mä jään vauvan kanssa kotiin ja saan vaihtaa vaipat, pestä pyykkiä (jota tulee ihan sairaasti, varsinkin, kun meillä on kestot käytössä päiväsaikaan) ja ruokkia poitsun. Tosin ei oo pelkoo, että jäädään neljän seinän sisälle, mä tulisin luultavasti hulluks ja tylsistysin ihan täysin. Vaunulenkkejä siis tiedossa ja onneks bussillakin pääsee matkustamaan ihan ilmaseks.
Meillä tosiaan alotettiin kestoilu viime viikolla, kun mies oli isyyslomalla (tänään vika päivä) ja oli aikaa perehtyä asiaan. Meiän poika on varsinainen pissipoika ja kestoihin ollu pakko laittaa kunnolliset lisäimut, ettei pissi tuu läpi ja kastele vaatteita. Ihan hyvin on vaippailu onnistunu myös kestojen kansa, vaikka se tietääkin lisää pyykkiä. Onhan se myös taloudellisesti kannattavampaa käyttää kestoja, kun ostaa kertakäyttövaippoja, joihin on jo nyt menny ihan kiitettävästi rahaa. Oiskohan nyt käytössä viides paketti. Meillähän tuli nyt "ylimäärästä" rahanmenoo, kun ollaan menty korvikkeen varassa. Poika syö kyllä mielellään pullosta. Onneks.
Vauva-arki on siis lähteny ihan mukavasti käyntiin ja varmaan koko ajan opitaan jotain uutta. Mä kuvittelin, että poitsu syntyy vasta myöhemmin, joten jätin joittenkin tavaroitten ostamisen sen varaan ja niitä ollaan sit osteltu nyt. Poitsulla on ollu jo kaks silmätulehusta ja nyt toivotaan, että tällä erää ne on selätetty. Ei oo kovin helppoo laittaa tommosen pienen vauvan silmiin tippoja monta kertaa päivässä. Molemmilla kerroilla toinen silmä muurautu lähes umpeen ja oli täynnä rähmää. Onneks saatiin tipat, jotka näytti nyt toisella kerralla tehonneen. Ekan kerran "epäonnistumisesta" voidaan syyttää sairaalan hoitajaa, joka oli hyvin tympee meitä kohtaan, kun käytiin hakeen sieltä silmätipat. Ei antanut just minkäänlaisia ohjeita, sen kerto, että tippoja pitää antaa neljän tunnin välein. Ei siis osattu jatkaa kuuria niin kauan, että silmä on ollu terve jo pari päivää.
Toinen haasteellinen asia, mikä tosin tiedettiin jo ennakkoon, on pojan nukkuminen. Yöt on ollu hyvin vaihtelevia, välillä Kirppu on nukkunu 6-8 tuntia putkeen, kun taas toisina öinä herätys on ollu noin tunnin välein. Päivällä poitsu ei oikeen tykkää nukkua, ainakaan mitään pidempiä aikoja. Vaunuissa nukkuu kyllä niin kauan, kun ollaan liikkeessä, mutta oikeestaan muuten ei. Tällä hetkellä Kirppu tosin vetää sikeitä omassa sängyssään jo toista tuntia, mikä on kyllä harvinaista herkkua näin päiväsaikaan. Kahtena viimesenä iltana kun vauva on saatu nukkumaan vasta kello kaks yöllä. Omaa aikaa ei oo siis juurikaan ollu.
Vielä lopuks isyyspakkauksessa olleen bodyn teksti:
P.S. Poitsun kuvia julkasen harkitusti ja vain siihen asti, kun "alkaa näyttää omalta itseltään".
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)
Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.