Keskiviikkona käytiin Murusen kanssa treffaamassa mun hyvää ystävää ja vanhaa luokkakaveria ja hänen perhettään. Samalla ostin häneltä muutaman vaipan ja vaatteen. Olipa mukava pitkästä aikaa vaihtaa ajatuksia ihan ajan kanssa. Murusta ei käynti paljon hetkauttanut, sillä poitsu nukkui tyytyväisenä sitterissä lähes koko vierailun ajan. Onneksi saatiin mukaan myös yhdet housut, koska Murunen oli pissannu housuunsa eikä mulla tietenkään ollu varahousuja mukana.
Myöhemmin treffattiin mun äitin kans kaupungilla ja piipahdettiin Fidalla, josta lähti mukaan muutama tosi halpa vaate (yleensäkin siellä on hinnat alhaisemmat ja ainakin tuolla kirpparilla myytävät tavarat varmasti siistejä ja hyväkuntoisia) poitsulle: shortsit kuumille keleille, Tutan collegepusero, kauluspaita ja yks body. Hintaa noille tuli yhteensä alle 5 euroo. Pitänee mennä tarkistaan valikoima miehen mieliks myös seuraavalla reissulla. Äiti kanto Murusta sylissä, koska vaunuja ei ollu mukana eikä meillä (vielä) oo minkäänlaista kantoreppua ym. Poika meinas jo hermostua, kun oli sen verran lämmin ilma, mutta silti halusin vielä käyä katsastaan kaupungin ulkoilupukuvalikoimat. Kerrankin olin hyvään aikaan liikkeellä. Sain nimittäin suht edullisesti laadukkaat vaatteet. Hintaahan niille jäi vieläkin vajaa 200 e, mutta kyllä ne on sit kestävätkin. Mun edellinen ulkoilupuku on ostettu vuonna 2000, joten ehkä oli jo aikakin uusia.
Illalla mentiin vielä käymään mun sedän luona, jossa sedän vaimo odotti jo innolla pientä Murusta käymään. Lahjaks saatiin Marimekon raitasukat, jotka tosin on vielä liian isot pidettäviksi. Murunen pääsi myös tulevan mummin syliin ja vaihtoivatpa poitsun mummi ja tuleva mummi myöskin poitsulle vaipan. Sillä aikaa mää leikin lemmikkiasukkien eli kissan ja koiran kanssa. Koiralla oli varsin surullinen ilme, kun aluksi huomio oli vain pienessä vauvassa eikä neitiä huomioitu ollenkaan.
Maanantai-illan tapaan poitsu huusi vaippaihottumaansa, tällä kertaa tunnin. Äiti tuli jälleen tyynnyttelemään mun kanssa poikaa ja mun isi lähti nukkumaan mökille keskellä yötä, kun ei saanut nukuttua vauvan huudon takia. Kun saatiin poika tyytyväiseks, hän nukku tyytyväisenä viiteen asti ja sit vielä syötön jälkeen ysiin.
Aamulla pakkailin meiän kamoja ja mummi sai viettää poitsun kanssa laatuaikaa. Otin kaiken irti vierailusta, sillä yhtenä aamuna vein Murusen mun äitille aamuseiskalta, jotta sain itte jatkaa vielä yöunia. Muutenkin äitin ja isin luona nukutti vallan mukavasti. Vielä ennen lähtöö käytiin moikkamassa hieman pidemmän aikaa Murusen isoisovanhempia ja otettiin lisää kuvia. Mummo oli laittanut pöydän koreaksi, kuten aina sinne mennessämme. Tarjolla oli piirakoita, omenapiirakkaa, rieskaa ja mummon leipomia suussasulavia pullia. Niitten voimalla jaksoinkin sitten ajella takas omaan kotiin Tampereelle miehen ja kissojen luo.
Paluumatka meni varsin rattosasti poitsun vedellessä unia. Ihmisiä, varsinkin karavaanareita ja rekkoja, oli liikkeellä runsaasti. Jämsän tietyöt sotki kyllä liikenteen ihan totaalisesti. Teinkin varsin onnistuneen reittivalinnan, kun ajeltiin raskaille ajoneuvoille suunnattua kiertotietä. Siellä oli rauhallista ja näki muutakin kun tietä ja metsää. Tarkotuksena oli pysähtyä Jämsän abc:lla, koska muistin, että siellä on sellanen. Eipä ollutkaan ja takasinkaan keskustaan en voinu enää kääntyä, koska autojono ulottu Jämsän liikenneympyrästä kiertotien ympyrään asti eli se oli muutaman kilometrin mittanen.
Kotiin päästiin turvallisesti reilun neljän tunnin ajomatkan jälkeen. Täällä meitä odotti kaks nälkästä kissaa, koska mies oli siihen aikaan vielä töissä, kun me saavuttiin Tampereelle.
Myöhemmin treffattiin mun äitin kans kaupungilla ja piipahdettiin Fidalla, josta lähti mukaan muutama tosi halpa vaate (yleensäkin siellä on hinnat alhaisemmat ja ainakin tuolla kirpparilla myytävät tavarat varmasti siistejä ja hyväkuntoisia) poitsulle: shortsit kuumille keleille, Tutan collegepusero, kauluspaita ja yks body. Hintaa noille tuli yhteensä alle 5 euroo. Pitänee mennä tarkistaan valikoima miehen mieliks myös seuraavalla reissulla. Äiti kanto Murusta sylissä, koska vaunuja ei ollu mukana eikä meillä (vielä) oo minkäänlaista kantoreppua ym. Poika meinas jo hermostua, kun oli sen verran lämmin ilma, mutta silti halusin vielä käyä katsastaan kaupungin ulkoilupukuvalikoimat. Kerrankin olin hyvään aikaan liikkeellä. Sain nimittäin suht edullisesti laadukkaat vaatteet. Hintaahan niille jäi vieläkin vajaa 200 e, mutta kyllä ne on sit kestävätkin. Mun edellinen ulkoilupuku on ostettu vuonna 2000, joten ehkä oli jo aikakin uusia.
Illalla mentiin vielä käymään mun sedän luona, jossa sedän vaimo odotti jo innolla pientä Murusta käymään. Lahjaks saatiin Marimekon raitasukat, jotka tosin on vielä liian isot pidettäviksi. Murunen pääsi myös tulevan mummin syliin ja vaihtoivatpa poitsun mummi ja tuleva mummi myöskin poitsulle vaipan. Sillä aikaa mää leikin lemmikkiasukkien eli kissan ja koiran kanssa. Koiralla oli varsin surullinen ilme, kun aluksi huomio oli vain pienessä vauvassa eikä neitiä huomioitu ollenkaan.
Maanantai-illan tapaan poitsu huusi vaippaihottumaansa, tällä kertaa tunnin. Äiti tuli jälleen tyynnyttelemään mun kanssa poikaa ja mun isi lähti nukkumaan mökille keskellä yötä, kun ei saanut nukuttua vauvan huudon takia. Kun saatiin poika tyytyväiseks, hän nukku tyytyväisenä viiteen asti ja sit vielä syötön jälkeen ysiin.
Aamulla pakkailin meiän kamoja ja mummi sai viettää poitsun kanssa laatuaikaa. Otin kaiken irti vierailusta, sillä yhtenä aamuna vein Murusen mun äitille aamuseiskalta, jotta sain itte jatkaa vielä yöunia. Muutenkin äitin ja isin luona nukutti vallan mukavasti. Vielä ennen lähtöö käytiin moikkamassa hieman pidemmän aikaa Murusen isoisovanhempia ja otettiin lisää kuvia. Mummo oli laittanut pöydän koreaksi, kuten aina sinne mennessämme. Tarjolla oli piirakoita, omenapiirakkaa, rieskaa ja mummon leipomia suussasulavia pullia. Niitten voimalla jaksoinkin sitten ajella takas omaan kotiin Tampereelle miehen ja kissojen luo.
 |
| Kyllä se pää sieltä kohta nousee :) |
Paluumatka meni varsin rattosasti poitsun vedellessä unia. Ihmisiä, varsinkin karavaanareita ja rekkoja, oli liikkeellä runsaasti. Jämsän tietyöt sotki kyllä liikenteen ihan totaalisesti. Teinkin varsin onnistuneen reittivalinnan, kun ajeltiin raskaille ajoneuvoille suunnattua kiertotietä. Siellä oli rauhallista ja näki muutakin kun tietä ja metsää. Tarkotuksena oli pysähtyä Jämsän abc:lla, koska muistin, että siellä on sellanen. Eipä ollutkaan ja takasinkaan keskustaan en voinu enää kääntyä, koska autojono ulottu Jämsän liikenneympyrästä kiertotien ympyrään asti eli se oli muutaman kilometrin mittanen.
Kotiin päästiin turvallisesti reilun neljän tunnin ajomatkan jälkeen. Täällä meitä odotti kaks nälkästä kissaa, koska mies oli siihen aikaan vielä töissä, kun me saavuttiin Tampereelle.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)
Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.