Siirry pääsisältöön

Muutto lähenee


Kuva täältä

Kuukausi aikaa muuttoon ja vaikka pakkaaminen on puuduttavaa puuhaa ja vie välillä hermoromahduksen partaalle, on silti ihanaa muuttaa. Tällä hetkellä homma alkaa olla jo hyvässä vauhdissa, sillä olohuoneemme täytyy pikku hiljaa laatikoista ja muuttoa odottavista huonekaluista. Lasten ja aikuisten vaatekaapit on myös käyty läpi, tarpeettomat vaatteet laitettu kirppislaatikkoon ja huonokuntoisimmat roskiin. Yllättävän paljon sitä kaikenlaista tavaraa on näiden kolmen asuinvuoden aikana ehtinyt kertyä lisää.

Kun muutettiin tähän asuntoon loppiaisena 2012, meiän olohuone oli aivan täynnä tavaraa. Nyt ei kaikki tavarat ees tuu mahtuun olohuoneeseen. Sen verran paljon on kuitenki tullu lisää, kuten esimerkiks kaikenlaiset lastentarvikkeet: pinnasänky, hoitopöytä ym.

Meiltä löytyy myös piano, josta en suostu luopumaan. Nyt soittaminen on jääny tosi vähiin, mutta soittelen kuitenki sillon tällön ihan omaks iloks. Parissa ekassa muutossa pianoa oli kantamassa sukulaisia ja ystäviä. Seurauksena oli ainakin yks tyrä ja  kipee käsi. Vahingosta viisastuneena tilattiin jo viime muutossa ammattikantajat ja niin tehään myös nyt. Saa pianon heti oikeelle paikalleen eikä kenenkään tartte särkee itteensä. Maksaahan toi, mutta on myös sen arvosta. 

Meillä on kaks kissaa. Niitten mielestä muuttaminen on ihan kamalaa. Viimeks ne oli pari päivää piilossa tavaroitten seassa. Mitenhän käy nyt? Aateltiin viiä katit uuteen kotiin heti, kun joku on siellä antamassa ruokaa aamulla ja illalla ja tyhjentämässä myös astiat. Näin toimien ne saa tutustua rauhassa paikkoihin ennen kun varsinainen muuttokuorma saadaan tuotua. Eri asia on, miten herrat saadaan menemään kantokoppaan. Tällä hetkellä on niin paljon piilopaikkoja, et helppoo se ei tuu olemaan. Eiköhän me kuitenki jotain keksitä.

Siispä muuttoa odotellaan ja siihen valmistaudutaan.

 Ollaan myös esimerkiks tehty uusi sähkösopimus, muuttoilmotus ja tilattu netti jo valmiiks. Muistettavien asioiden lista on pitkä, joten tärkeimmät pitää ainakin muistaa hoitaa ekaks pois alta. Esimerkiks rempan tekeminen olis aika vaikeeta ilman sähköjä. :)


Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen
1 kommentti
Lue lisää

Kuka minä olen?

 Nyt on blogi kaivettu naftaliinista taas. Tässä postauksessa ajattelin esitellä itseäni hieman tarkemmin. Katsoin äsken @ninnu.hoon Instagram- tarinoita, joissa hän pohti, kuka hän oikeasti on. Se oli mielenkiintoista pohdintaa ja laittoi ajattelemaan. Hän kertoi peilaavansa omia tekemisiään menneisyydestään käsin ja haluaa siirtyä tekemään asioita tulevaisuutta ajatellen.  Olen kotoisin Savosta. Lapsuudenperheeseeni kuuluu äiti, iska ja kaksi pikkusiskoa. Asuimme omakotitalossa taajama-alueella. Elin hyvän ja turvallisen lapsuuden, näin ajattelen. Meillä kotona oli tiukat säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat. Olin kuitenkin tunnollinen lapsi ja noudatin niitä. Vanhempani ovat syntyneet aika pian sodan jälkeen ja se, miten heidät on kasvatettu, on heijastunut myös meidän kasvatukseemme. Kasvatusmetodit olivat sen ajan mukaiset. En ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä, sillä ajattelen, että silloin elettiin sen ajan mallin mukaan. Ei silloin erikseen paljoa puhuttu tunteista tai itses
Lähetä kommentti
Lue lisää