kuva täältä |
Tämä viikko on menny enemmän ja vähemmän sairastellessa. Alkuviikosta poika oli tosi nuhanen ja tukkonen, mutta ei noussu kuume eikä ollu ees lämpöö. Keskiviikkona uskaltauduttiin pojan kanssa ulos vaunulenkille ja kirppisteleen ja luultavasti sillä reissulla vilustutin itteni. Mulla on niin hiki, että otin tyhmänä päällyspaidan pois ja olin pelkällä topilla kotimatkan. Meiltä ei tosin oo matkaa kirppikselle ja kauppaan kun kilsan verran. Se näköjään riitti.
Tunsin oloni jo alkuillasta vähän oudoks ja kurkkukin tuntu kipeeltä. Ei ollu kuitenkaan kuumetta eikä lämpöö, joten uskalsin mennä toista kertaa pojan syntymän jälkeen omaan saunaan. Istuskelin siellä ittekseni lauteilla ja nautin lämmöstä ilmeisesti vähän liian kauan. Tuli sen verran huono olo saunan jälkeen. Sit mua rupes paleleen hillittömästi ja heitin yökkärin päälle paksun villatakin, jalkaan pörrösukat ja collegehousut. Ne päällä menin peiton alle jo yhen maissa.
Yöllä ois ollu mun vuoro herätä pojan kanssa, mut mies joutu ottaan hoitovuoron, koska olin niin kipee, etten jaksanu nousta sängystä. Aamulla olikin lämpöö. Kiittelin onneeni, että miehellä oli vapaapäivä ja pysty oleen paljon pojan kanssa. Mä en vaan jaksanu. Mies kävi asioilla ja sillä aikaa me mentiin pojan kanssa takas sänkyyn nukkumaan ja nukuttiin tunnin verran. Teki kyllä hyvää ja jakso taas. Mulla oli lämpöö edelleen, mutta jaksoin kuitenkin tehäkin jo jotain. Meille oli vielä tulossa kaks pojan kummeista käymään pitkästä aikaa, joten enhän mä ny voinu sillon sairastaa.
Kun mein ystäväpariskunta oli lähteny, kuumemittari näytti lähes 38, missä se on ny pysytelly loppuillan tänne asti. Särkylääkettä vaan nassuun ja monta kupillista teetä. Sillä tää toivottavasti lähtee ja mahollisimman nopeesti. En jaksas enää sairastaa. Valitettavasti tän päivänen vauvakerho jää ny välistä, koska en jaksa mennä sinne, ties vaikka tartuttasin vielä jonkun niistä siellä kävijöistä ja sitä en haluu.
Tällä kertaa näyttää menevän myös loppuviikko kotosalla sairastelu merkeissä. Ei tän näin pitäny mennä, vaan tarkotus oli käyä pitkillä vaunulenkeillä ja nauttia raittiista ilmasta, mutta ei. Toisin kävi. :(
kuva täältä |
Sairastelu on kyllä kurjaa! Voimia vielä ekstraa, koska olen ymmärtänyt, että äitinä sairastaminen on vielä kamalampaa, kun pitää kuitenkin pystyä huomioimaan lastakin. Onko se tosiaan niin, että isä ei saa olla pois töistä lasta hoitamassa jos äitiyslomalainen sairastaa? Epäkohta. Joku muu on ehkä jo huomannut sen aiemminkin, tiedetään, mulle ei vaan ole koskaan ollut ajankohtainen asia.
VastaaPoistaT. Ansku
Voi kurjuus, että olet kipeä! :( Pikaiset paranemiset.
VastaaPoistaJuu, ei isä saa olla pois töistä, niin oon ymmärtäny. Kovasti täällä mitattiin, josko ois ollu kuumetta ja ois voinu jäähä kotiin mein kanssa. Mut en ollu saanu tartutettua. Mulla on edelleen on lämpöö, mut vieläkin alle 38 ja nyt on kurkkukin ku raastinrauta.
VastaaPoistaEihän se mitään mukavaa oo sairastaa pienen vauvan kanssa, joten annan kyllä ekstrapisteitä yksinhuoltajille, jotka joutuu selviämään ite kaikesta. Meillä isi on kuitenkin illat kotona ja hoitaa poikaa varsinki nyt, ku mä en oo jaksanu. Vois pikku hiljaa jo parantua olo, ni kykenis tekeenkin jotain. Ulkonakaan en oo sit keskiviikon käyny ja taitaa jäädä tältä viikonlopultaki käymättä.
Kiitos, Betty ja Ansku! Kunhan ny ens viikol olis kunnossa, kun muutamakin meno jo sovittuna.