Siirry pääsisältöön

Gradun edistymisestä


Ainakin joitakin kiinnostanee, missä vaiheessa graduni on. Nyt siis hieman tietoa siitä. Muihin aiheisiin liittyviä päivityksiä tullee vielä tämän päivän aikana. Tämän voi siis ohittaa, jos gradu-terkut ei kiinnosta. Se on kuitenkin tällä hetkellä hyvin olennainen osa mun päiväohjelmaa.

Nyt on hiihtoloma menossa ja mulla siis vika viikko ennen virallista äitiyslomaa. Aika on mennyt aika tiiviisti gradun parissa. Kovasti se on vielä keskeneränen, mutta pikku hiljaa siitä alkaa tullakin jo jotain järkevää. Soittelin eilen ystäväni R:n kanssa ja pohdittiin mun graduun liittyviä juttuja, sillä mun työn ohjaaja haluaa keskustella vasta paperiversiosta eli sieltä ei paljon apuja heru. Onnekseni voin siis keskustella asiasta mieheni lisäksi (joka on jo aivan kyllästynyt kasvatus-aiheeseen graduuni) lisäksi myös ystävieni kanssa. Kiitos siis siitä! J

Oikeestaan työn alla on ollut teoria-osio ja työni tärkeimmät käsitteet, joita on viisi kappaletta (yksi lisää ohjaajan toivomuksesta). Olin jo ihan paniikissa, sillä olin kadottanut yhden erittäin tärkeän tiedoston paikkaan x ja  juuri siinä tiedostossa oli päivitetyin versio tämän hetkisestä tuotoksestani. Olen tallettanut gradu-juttuja useampaan paikkaan ja hetken aikaa panikoituani löysin onnekseni oikean tiedoston. Kokosin siihen nyt kaiken tähän asti kirjoittamani asiat koko gradustani siis. Sivuja on tällä hetkellä kasassa vajaa 40, mutta esimerkiksi analyysi-osio puuttuu vielä lähes kokonaan tekemättä. Tämän päivän ja oikeestaan viikonkin ja varmaan osittain vielä ens viikonkin, olis saada teoria-osiosta järkevä ja ymmärrettävää tekstiä sisältävä osio. Siinäpä sitä haastetta riittää kerrakseen. Huh huh! Työtä siis riittää, mutta jos ajattelin saada työni ensimmäiseen tarkastukseen ennen Kirpun syntymää, on vain jaksettava puurtaa.

Mä oon semmonen ihminen, että en osais tehä työtäni joissain yliopiston kirjaston uumenissa lähes hiljaisuudessa.  Kaikkein parhaiten saan aikaan ihan kotosalla oman tietokoneen ääressä. Kuuntelen esimerkiksi samalla musiikkia ja en todellakaan keskity koko aikaa vaan graduun vaan saatan leikkiä kissojen kanssa tai surffailla netissä. Tämä on mulle toimivin tapa, vaikkakaan ei varmaankaan kovin monelle sopiva. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Kuka minä olen?

 Nyt on blogi kaivettu naftaliinista taas. Tässä postauksessa ajattelin esitellä itseäni hieman tarkemmin. Katsoin äsken @ninnu.hoon Instagram- tarinoita, joissa hän pohti, kuka hän oikeasti on. Se oli mielenkiintoista pohdintaa ja laittoi ajattelemaan. Hän kertoi peilaavansa omia tekemisiään menneisyydestään käsin ja haluaa siirtyä tekemään asioita tulevaisuutta ajatellen.  Olen kotoisin Savosta. Lapsuudenperheeseeni kuuluu äiti, iska ja kaksi pikkusiskoa. Asuimme omakotitalossa taajama-alueella. Elin hyvän ja turvallisen lapsuuden, näin ajattelen. Meillä kotona oli tiukat säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat. Olin kuitenkin tunnollinen lapsi ja noudatin niitä. Vanhempani ovat syntyneet aika pian sodan jälkeen ja se, miten heidät on kasvatettu, on heijastunut myös meidän kasvatukseemme. Kasvatusmetodit olivat sen ajan mukaiset. En ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä, sillä ajattelen, että silloin elettiin sen ajan mallin mukaan. Ei silloin erikseen paljoa puhuttu tunteista tai itses

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen