Siirry pääsisältöön

Erilainen syksy



Tavallaan haikein mielin oon lueskellu opekollegoiden päivityksiä uuden lukuvuoden alusta ja siihen liittyvistä asioista. Viime syksynä aloitin myös itte uuden lukuvuoden jatkaen erkkaopen sijaisuutta. Nyt on kuitenkin eri elämäntilanne ja mä oon kotona. Mulla on ollu jo ennen äitiyslomaa varsin ristiriitaset ajatukset lapsen kanssa kotiin jäämisestä. Viihdyn ja tykkään olla kotona, mutta on ollu myös mukavaa käyä töissä ja nähä muita aikuisia päivittäin ja jutella heidän kanssaan kaikesta mahollisesta maan ja taivaan välillä. Myönnän, että mulle on ollu hankala sopeutua olemaan "vaan kotona". Nyt tienaan paljon vähemmän, kun töissä ollessa, vaikka ei raha ookaan mulle mikään elämän tärkein asia. 

Tuntien suunnittelemisen ja pitämisen sijaan me käyään pojan kanssa vaunulenkeillä ja otetaan lunkisti. Eli eletään lapsellisen ihmisen ja aikuisen elämää. Ainakin vielä mä voin nauttia kiireettömistä aamuista, nukutaan niin pitkään kun nukutaan, jos ei oo jotain ennalta suunniteltua menoo jonnekin. Ollaan vaan kotona, pestään pyykkiä, syödään, vaihetaan vaippa jne. Nyt pojasta alkaa olla enemmän seuraa, kun juttua tulee niin kovasti ja äitille pitää myöskin näyttää uusia kiljumistaitoja. 

Äitinä olemisestahan mä oon haaveillu jo pikkutytöstä lähtien. Joku kysy multa joku aika sitten, et onko äitiys ollu sitä, millaseks mä kuvittelin sen. Mulla ei ollu senkään asian suhteen ennakko-odotuksia tai mielikuvia, vaan oon päässy sisään äitiyteen tässä pikku hiljaa. Eräs tuttu oli todennu mun äitille, että näinköhän mä viihyn kauan kotona lapsen kanssa, koska oon tottunu käymään töissä. Osittain hän on oikeessa, mutta toisaalta kuitenkaan ei. Mä oon pikku hiljaa tullu sinuiks asian ja tän uuden elämäntilanteen kanssa. Aikaa se kyllä vei. Niin paljon ku olinkin rakastunu tohon pieneen mieheen jo alusta asti, en välttämättä ollu kuitenkaan tajunnu sitä, kuinka kiinni mä oon tossa pienessä ihmisessä 24 tuntia vuorokaudessa. Välillä oon kateellinen miehelle, kun hän saa käydä töissä ja olla päivät pois kotoa ja jutella aikuisten kanssa.  Mies taas haluis vaan olla kotona meiän kanssa. Ristiriitasia ajatuksia siis. Toisaalta ja toisaalta. 

En aatellu kuitenkaan mökkihöperöityä kokonaan, vaan päätin keksiä meille jotain tekemistä arkipäiviks. Tänään tuli postissa parikin opistoesitettä ja sieltä huomasin vauvamuskarit ja aattelin, et se vois olla meiän juttu. Pitänee siis muistaa ilmottautua ens viikolla, jos vaikka saiskin paikan, ne kun tahtoo olla aika kysyttyjä. Vauvauintiin ei aateltu mennä. Muskari viel kuitenki yhestä päivästä vaan tunnin, joten se ei vielä oikeen riitä tyydyttämään mun aikuisseuran kaipuuta. Kattelin aiemmin kesällä Napapiirin nettisivuja ja niitten tarjontaa, kun alko kotona oleminen kyllästyttää. Sillon toiminta oli vielä kesätauolla, mutta tällä viikolla kerhot ym. tapaamiset on alkanu pyöriä tauon jälkeen. Voi olla, ettei vielä huomenna olla menossa perhekerhoon, mutta jatkossa ehkä. Maanantaina aattelin kuitenkin lähtee tutustumaan vauvakerhoon. Jospa siellä tapais uusia ihmisiäkin. :)

Tottakai nään myös omia kavereitani, joista valtaosa on vielä lapsettomia ja käydään heidän kanssaan kahvilla tai kyläillään puolin ja toisin. 

Tällä hetkellä mä oon koulun sijaan kotona töissä ja mun työnantaja ei oo yhtä ymmärtäväinen, kun alakouluikäset oppilaat. Ihana pieni mies, äitin ja isin rakas Murunen. Huonollakin hetkellä piristyy aina, kun saa hampaattoman hymyn ja tietää olevansa jollekin se maailman tärkein ja rakkain äiti. Ihanata.


Rakastan tuota pientä miestä ihan älyttömästi, vaikka hän onkin välillä varsin rasittava tapaus, kuten jokainen meistä joskus. 

Kommentit

  1. Kotona oleminen lapsen kanssa tuo kyllä ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia päähän. Ihana seurata pienen kehitystä ja kasvua, mutta silti on jotenki kateellinen toisille, jotka saavat mennä ja tehdä miten huvittaa. Myös aikuisten seura on kyllä välillä ollut todella tärkeää. Ei tarvi joka päivä vaan puhua vauvakieltä. Saa myös muutakin mietittävää. :)

    Silti kyllä haluan olla meidän kirpun kanssa mahdollisimman pitkään kotona. Niin pitkään ainakin ku rahat riittää. :D

    VastaaPoista
  2. Onhan tilanne jo vähän eri verrattuna siihen, kun poika oli syntyny tai vasta parin kuukauden ikänen. Sillon se oikeestaan vaan oli ja möllötti. Ei siitä ollu oikeen seuraa, tai no tottakai sillon tuli ensihymyt ja muut asiat ekan kerran ja kyllä vanhemmat niistä nauttii. Tottakai. Nyt kun poika on jo vähän isompi, alkaa myös juttua ja tekemistäki sen kanssa olla jo eri tavoin. Voi lukee kirjaa, lauleskella ja leikkiä tai vaikka vaan käyä kastelemassa varpaita veden alla. Sellasta jo kunnon tekemistä. :)

    Ei mekään haluta laittaa pientä päiväkotiin kun aikasintaan ens syksynä, jos on pakko. Jompikumpi meistä vanhemmista on kotona kevään hoitamassa poikaa. Kyllähän sitä haluis jatkaa kotona olemista ja pojan kasvun seuraamista, etenkin niitä kaikkia ensi kertaa tapahtuvia juttuja ja toivottavasti se on myös mahollista. Ainaki siinä tapauksessa, jos ois jo pikkusisarus tulossa. Sen näkee sit. :) Rahakysymyshän se on täälläkin, valitettavasti.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Ilahdun suuresti jokaisesta niistä. Rohkeasti vaan kommentoimaan, sillä jokaisella saa olla oma mielipide. :)

Kommenttisi näkyy heti tarkistuksen jälkeen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tuen uudistus (postaussarja, osa 1: Miksi tuen uudistus?)

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja samalla perusopetuslaki uudistuu 1.8.2025. Se aiheuttaa monia muutoksia tästä syksystä alkaen koulutyössä ja myös eskarin puolella. Olen itse työskennellyt jo pitkään koulumaailmassa ja vahvasti sitä mieltä, että tukea tuli uudistaa, sillä nykyinen kolmiportainen tuki ei toimi koko Suomen jokaisessa koulussa niin kuin sen suunniteltiin toteutuvan. Itse olisin kyllä todennäköisesti muuttanut tukea, mutta en näin radikaalisti kuin nyt tehdään. Tuen uudistus on kirjattu Petteri Orpon hallitusohjelmaan ja nyt se laitetaan täytäntöön. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 31.12.2024. Tämän kevään aikana alkoi uudistustyö, joka tulee kestämään useita vuosia. On siis tosiasia, että kaikki ei tule olemaan valmista, kun koulut alkavat ensi viikolla.  Miksi tuen uudistus?  Julkisessa keskustelussa on jo kauan puhuttu tuen epätasaisesta jakautumisesta erityisesti tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden   osalta. Käytännössä tämä on tarkoittanu...

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä m...

Tuen uudistus (postaussarja: uudet termit) Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt perusopetuslaki 20 b §

 Tuen uudistus tuo opeteltavaksi kasan uusia termejä ja lainkohtia. Käyn tässä sarjassa läpi olennaisimmat termit ja linkkaan ne lainkohdat, jotka liittyvät suoraan koulun tukitoimiin. Tiedot ovat peräisin OPH:n ja OKM:n webinaareista sekä Pirjo Koivulan koulutuksesta. Oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyitä kuvaava kuva on peräisin Sipoon tuen käsikirjasta, linkki löytyy alempaa. Hienoa, että löytyy myös jo päivitettyjä tuen käsikirjoja, joita voi hyödyntää muutkin. Kiitos tästä!    Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ovat keskeinen osa toimintakulttuuria. Toimintakultturiin kuuluvat kaikki kouluyhteisön piirissä olevat henkilöt, se edistää oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyitä ja niihin liittyy vahvasti oppilaiden osallisuus, oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen sekä kouluun kiinnittyminen. Näiden opetusjärjestelyiden  avulla on tarkoitus ennakoida ja ehkäistä suurempien haasteiden muodostumista ja ennen kaikkea välttää suuremm...