Siirry pääsisältöön

Nimiasiaa




Näin Murusen ristiäisten alla voisin miettiä vähän tota nimiasiaa. Odotusaikana kävimme mieheni kanssa lapsen nimeen liittyviä keskusteluja yleensä saunomisen lomassa. Ehdotin hänelle monia nimiä, mutta syystä tai toisesta hän ei tykännyt niistä. Toinen yhteinen ongelma on ja tulee olemaan myös toivottavasti muiden lasten nimien suhteen se, että koulumaailmassa on tullut niin monta nimeä vastaan, joita ei missään nimessä haluaisi omalle lapselleen. Syynä tähän on niiden assosoituminen tiettyihin henkilöihin tyyliin "Ville on vilkas ja itsensä ongelmiin laittava". Olisi niin monta nättiä nimeä, mutta ei niitä voi antaa juuri tuon tietyn mielikuvan takia.

Saatiin kuitenkin saunareissujen lomassa pähkäiltyä sopivia nimiä Muruselle, jonka sukupuoli oli siinä vaiheessa vielä arvoitus. Tytölle ja pojalle saatiin molempia miellyttävä etunimi keksittyä, mutta tokaa nimeä mietittiin ihan viime viikkoihin asti. Mies tosin sanoi, että hänen pitää ensin nähdä lapsi, jotta voi päättää, käykö mietitty nimi sille.

Haluttiin tai ainakin minä halusin poitsulle nimen, mikä ei ole niin yleinen kuin esimerkiksi Ville on. Tutkailtiin netistä nimirekistereitä ja huomattiin, että eipä Muruselle valittu nimi ookaan niin harvinainen, kun ainakin minä olin olettanut. Tieto ei kuitenkaan muuttanut meiän valintaa. Toinen nimi aiheuttikin enemmän päänvaivaa. Haluttiin nimi, joka käy hyvin yhteen valitun etunimen kanssa ja loppujen lopuksi jäljelle jäi kolme hyvää, joiden suhteen käytiin keskustelua. Erään kävelyreissun aikana toinen nimi tuli kuitenkin päätettyä ja se oli miehen päätös. Etunimi on taas ehkä enemmän mun päättämä, vaikka asiaa mietittiinkin yhdessä.

Meiän sukunimi vaikutti myös päätökseen, sillä tavallisen suomalaisen sukunimen kanssa ei mielestämme käy mikään kovin eksoottinen ja vaikeesti lausuttava nimi. Murusen pappa ehdotti pojalle nimeä Ilmari ja ystäväpariskuntamme oli taas Laurin kannalla. Ei kuitenkaan valittu kumpaakaan niistä. :)

Aina on myös hyvä muistaa, että lapsi tulee kantamaan nimeä tulevaisuudessakin, joten joku Brooke tai Ridge-tyyliset ei oo ehkä kaikkein järkevin valinta. Meiän mielestä, joku muu voi olla toista mieltä.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen

Kuka minä olen?

 Nyt on blogi kaivettu naftaliinista taas. Tässä postauksessa ajattelin esitellä itseäni hieman tarkemmin. Katsoin äsken @ninnu.hoon Instagram- tarinoita, joissa hän pohti, kuka hän oikeasti on. Se oli mielenkiintoista pohdintaa ja laittoi ajattelemaan. Hän kertoi peilaavansa omia tekemisiään menneisyydestään käsin ja haluaa siirtyä tekemään asioita tulevaisuutta ajatellen.  Olen kotoisin Savosta. Lapsuudenperheeseeni kuuluu äiti, iska ja kaksi pikkusiskoa. Asuimme omakotitalossa taajama-alueella. Elin hyvän ja turvallisen lapsuuden, näin ajattelen. Meillä kotona oli tiukat säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat. Olin kuitenkin tunnollinen lapsi ja noudatin niitä. Vanhempani ovat syntyneet aika pian sodan jälkeen ja se, miten heidät on kasvatettu, on heijastunut myös meidän kasvatukseemme. Kasvatusmetodit olivat sen ajan mukaiset. En ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä, sillä ajattelen, että silloin elettiin sen ajan mallin mukaan. Ei silloin erikseen paljoa puhuttu tunteista tai itses