Tasapuolista ja monenlaista vanhemmuutta

Mitä on tasapuolinen vanhemmuus? Mitä se pitää sisällään? Useammassakin lehdessä on tullut vastaan termi ylihuolehtivuus ja -suojelevuus äitien osalta. Luin äidistä, joka ei vielä kolmivuotiaanakaan ole antanut lastansa muille hoitoon yön yli, koska hänestä on liian aikaista vieroittaa lasta omasta äidistään. Minä en voi ymmärtää tätä äitiä tai sitä toista, joka ei ole antanut lapsen isän hoitaa lasta, vaikka lapsi on jo yli yksivuotias. Perusteluna tällä äidillä oli se, että isä ei osaa hoitaa lasta samalla tavalla kuin hän. Sama äiti ei ole myöskään koskaan käynyt lapsensa kanssa ostoskeskuksessa, jotta lapsi ei saa vääriä vaikutteita.

Voi hyvänen aika sentään! Kai mä oon sitten huono äiti, kun kävin Murusen ollessa kolmen päivän ikäinen yksin ruokakaupassa ja jätin poitsun isin hoiviin. Kävin myös kampaajalla ja shoppailemassa pari viikkoo sitten ja hyvin olivat pärjänneet kahestaan täällä kotona. Mun mielestä pitäs pikemminkin kannustaa isiä hoitamaan lapsiaan. Äiti ei voi olla niin ylisuojeleva lastaan kohtaan, ettei voi antaa lasta isänsä hoiviin edes muutaman tunnin ajaksi. Miten muuten isä oppii olemaan lapsen kanssa ja hoitamaan sitä, kuin saamalla viettää aikaa lapsensa kanssa ja opettelemalla vauvan hoitoon liittyviä asioita ihan itse. Siihen ei äitiä tarvita välttämättä opastamaan, jos äiti vain valittaa, kun isä ei osaa tehdä asioita oikein.

Onneksi minulla on sellainen mies, joka hoitaa poitsua yhtä lailla kuin minäkin. Vaipanvaihtokin on luonnistunu jo sairaalasta asti, alussa jopa paremmin kuin minulta. Mies piti viikon isyyslomaa vähän pojan syntymän jälkeen, jotta hän sai tutustua poikaansa ja opetella hoitamaan häntä yhdessä minun kanssani. Murunen kun on meiän esikoinen eikä pienten vauvojen hoidosta ollut kummallakaan juurikaan kokemusta ennestään.

Tasapuoliseen vanhemmuuteen kuuluu mielestäni se, että äiti ja isä hoitavat lastaan, kukin omalla tavallaan ja tyylillään. Pääasia kuitenkin on, että lapsi tulee ruokittua, vaippa vaihdettua ja lapsi huomioidaan omana itsenään. Se ei ole vain äitien yksinoikeus. Jos niin on, voi olla, ettei lapsen isä edes halua hoitaa lastaan ja tutustua näin paremmin, koska hän ei usko osaavansa hoitaa sitä niinkuin lapsen äiti.

Kumpikaan meistä ei halua, että meiän lapsi kasvaa pumpulissa ja ylisuojeltuna. Lapsen pitää saada kuulla normaaleja elämisen ääniä muuallakin kuin kotonaan. Ei lapsi saa traumoja siitä, jos ja kun häntä tutustutetaan myös "ulkomaailmaan". Meiän poitsukin oli vain muutaman vuorokauden vanha, kun käytiin hänen kanssaan hakemassa pitsat tullessamme sairaalasta.

Tottahan ensimmäisen lapsen kanssa on tavallaan suorituspaineita ja ohjeita tulee jos mistäkin ja keltäkin. Ei niistä kannata välittää, vaan opetella hoitamaan lastaan juuri omalla tavallaan sekä äidin että myös isän. Onneksi myös yhteiskunta kannustaa tasapuoliseen vanhemmuuteen antamalla oikeuden viettää isyyslomaa yhteensä kolmisen viikkoa ja myöhemmin vielä olla kotona lapsen kanssa 6 viikkoa eli isäkuukauden verran. Se on hienoa, se. Meiän perheessä on myös mahdollista se, että ensi talvena, kun mulla loppuu äitiysloma, että isä jää kotiin hoitamaan poitsua. Mun mielestä juuri tuo on myös yksi esimerkki tasapuolisesta vanhemmuudesta.

Tasapuolisen vanhemmuuden siis kukin määrittelee omalla tavallaan. Itselleen sillä parhaimmalla ja oikealla.