Siirry pääsisältöön

Murusen 5 kk neuvolaa ja tuoreita KUVIA






Murusella oli viikko sit 5-kuukautis neuvolakäynti. Poika sai kaks piikkiä ja vikan rotan. Tälläkin kertaa rokotukset aiheutti väninää ja käninää, mutta viime kerrasta viisaantunena annettiin nestemäistä Buranaa jo ennen neuvolaa. Se helpotti onneks oloo.

Mut niihin neuvolakuulumisiin.

10.9.2012

paino 7180 g  (330 g tullu kuukaudessa lisää)

pituus 67,3 cm ( 2 cm viime kerrasta lisää)

pään ympärys 42,4 cm ( viimeks 41,6 cm)

yhdistelmärokote ja pneumokokki saatu, sit seuraava piikki onkin vasta 1-vuotisneuvolassa. Onneks.

Korttiin terkka kirjotti: "Hyväntuulinen nuori mies! Kasvua tullut tasaisesti. Sosemaistelut aloitettu. Tarttuu ojennettuun leluun. Iho kunnossa, posket kuivat."

Murunen ei vielä käänny, mutta on jo kuulema hyvin lähellä. Jatketaan siis harjotuksia kotona eli joka ilta kertsi päälle ja lattialle harjottelemaan pyörimistä. Eikä enää kauaa mee, kun poika jo kääntyy. Käsi on nyt esteenä ja sen kun vielä hoksaa, ni sit pitäs jo onnistua. Kestovaipan kanssa on tosiaan hankalaa opetella ja siks kertsi käytössä.

Aika menny tosi nopeeta. Tuntuu, et poika synty vasta ja on kohta jo puol vuotias. Huh, huh! Iso poika jo. Soseet tosiaan aloteltiin reilu viikko sit. Ekaks annettiin bataattia, jota poika söikin suurella innolla ja sit siirryttiin mustikkaan, joka ei ollukaa ihan niin hyvää. Hauskoja irvistyksiä tullu nähtyä ja joka paikka tottakai myös sotkettua ruokalapusta huolimatta. Meillä onkin erikseen "syöntibodyt", jotka saakin likaantua. Ja silti myös kädet ja jalat on ihan mustikassa ja tietty suu. :)  Syöttö tapahtuu vielä sitterissä, koska poika ei osaa istua. Sitteri on siis suojattu kosteussuojalla, ni vältytään kankaiden jokapäiväseltä pesulta.

Luultavasti Muruselle on tulossa hampaita, koska sen verran äkänen on poika ollu viimeset pari päivää. Nukkuminen on myöskin ollu vaikeeta ja heränny tosi monta kertaa yössä. Mut nyt, kun poika on saanu nukkua meiän vieressä, on yöt helpottunu huomattavasti. Meillähän on siis vaan 140 cm levee sänky, mut hyvin on sopu sijaa antanu. Lisäks miehen jalkopäässä nukkuu yleensä meiän toinen kissa, joten ei tartte ainakaan olla yksin. :)

Mietittiin myös, onko poika alkanu vierastaa, sillä eilen, kun mentiin viettään iltaa entisille naapureille, poika alotti armottoman huudon, kun näki osan porukasta. Syönti ei rauhottanu, eikä oikeestaa muu kun oleminen vieraassa huoneessa mein kans. Poika ei kuitenkaa alkanu huutaa nähdessään kaikkia ihmisiä, vaan yks tai kaks aiheutti huutokonsertin. Meiän illanvietto jäi siis varsin lyhyeks, kun ei viittitty jäädä pilaamaan muiden iltaa. Harmitti tietysti, kun nähään meiän kavereita suhteellisen harvoin pienestä välimatkasta huolimatta. Täällä kotona ja oikeestaan jo autossa, poika oli ilonen ittensä eikä itkusta ollu tietookaan. Joten, saa nähä.

Tässä vielä tuoreita kuvia.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä meill

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jälkeen

Kuka minä olen?

 Nyt on blogi kaivettu naftaliinista taas. Tässä postauksessa ajattelin esitellä itseäni hieman tarkemmin. Katsoin äsken @ninnu.hoon Instagram- tarinoita, joissa hän pohti, kuka hän oikeasti on. Se oli mielenkiintoista pohdintaa ja laittoi ajattelemaan. Hän kertoi peilaavansa omia tekemisiään menneisyydestään käsin ja haluaa siirtyä tekemään asioita tulevaisuutta ajatellen.  Olen kotoisin Savosta. Lapsuudenperheeseeni kuuluu äiti, iska ja kaksi pikkusiskoa. Asuimme omakotitalossa taajama-alueella. Elin hyvän ja turvallisen lapsuuden, näin ajattelen. Meillä kotona oli tiukat säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat. Olin kuitenkin tunnollinen lapsi ja noudatin niitä. Vanhempani ovat syntyneet aika pian sodan jälkeen ja se, miten heidät on kasvatettu, on heijastunut myös meidän kasvatukseemme. Kasvatusmetodit olivat sen ajan mukaiset. En ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä, sillä ajattelen, että silloin elettiin sen ajan mallin mukaan. Ei silloin erikseen paljoa puhuttu tunteista tai itses