Siirry pääsisältöön

Uusi lukuvuosi alkoi

Eka työpäivä kevätlukukautta on takana päin ja ihan mukavasti meni. Opettajat olivat vielä hieman väsyneitä pitkän loman ja myöhäisten aamujen takia, mutta lapsilla riitti virtaa. Kiltteyttä heillä oli tallella, jotain rippeitä ilmeisesti jäänyt joulun jäljiltä. Jatkaisivat vaan samaan malliin, niin tylsiä selvittelemisiä ja rangaistusten laatimisia olisi paljon vähemmän. No, huomenna se taas punnitaan, kun menee välkkävalvontaan paasaamaan lumipallojen heittelystä, jos suojakelit jatkuu.

Työpäivä piti sisällään puheopetusta muutamalle oppilaalle ja äidinkieltä ykkös-kakkosluokkalaisille. Pientä kirjoitelmaa joulusta tai joululomasta ja uuden kirjaimen, y.n opettelua. Ja vikan tunnin vahdin kolmosia heidän ahertaessaan ilotulitus-piirrostensa parissa. Lisäksi ehdin päivän aikana aikaistaa lääkäriaikaani jo ensi viikolle, jutella mukavia työkavereiden kanssa, nauttia maukkaasta mieheni tekemästä ruoasta ja salaatista ja tulostella puheoppilaille tiedotelappuja. Päivän päätyttyä oli mehut aika pois ja päiväunet sohvalla viltin alla houkuttelivat kovasti.

Aamulla herättyäni katsahdin ulos ja sää ei paljoa innostanut. Vesikeli ja tiet aivan loskaiset. Sai suhteellisen rauhallisesti ajella töihin, jo senkin takia, että toinen pyyhkijänsulka lähti osittain pois paikoiltaan, eikä moottoritiellä oikein pystynyt pysähtyyn mihinkään korjaan sitä. Onneks se ei ollu kuskin puolen ja näin edes siltä puolelta kunnolla eteeni. Rekkoja piti varoa, koska niiden rinnalla ei nähnyt yhtään mitään. Luulen, ettei kukaan ajanut satasta, koska tiet oli sen verran huonossa kunnossa. Eikä tilanne ollut muuttunut vielä kahen maissakaan, kun ajelin takas kotio. Jospa jo huomiseks... tosin taitaa olla turha toivo.
                                                                Talvisia tunnelmia

Kotiin päästyäni en mennyt päiväunille, vaan otin esiin piikkimaton ja rentouduin siinä puolisen tuntia. Kyllä teki hyvää! Pitäis vaan muistaa päivittäin mennä siihen, koska aikaa on, jos sen vaan haluaa käyttää ennemmin siihen, kun vaikka telkun katteluun. Iltaan kuului vielä normaalit kaupassakäynnit ja kukkaroa niin mukavasti verottanut auton tankkaus. Huomenna pääseekin taas verryttelemään lihaksiaan sählyn parissa opiskelijakamujen kans. Sitä on jo odotettukin! :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erityislapsiperhe ja yhteiskunnan tarjoama tuki (oppimisen tuesta tulossa oma postaus)

Lähde: Pixabay Aluksi tärkeä huomio:  Tähän postaukseen ei varmastikaan ole kirjattu kaikkia tarjolla olevia palveluja. Toivon, että olen poiminut tärkeimmät ja jos en, minulle saa laittaa kommenttia ja lisään niitä sitten tarvittaessa. Jos löydät postauksesta virheitä, laitatko minulle viestiä ja korjaan ne. Tämä palvelujärjestelmäviidakko on aika sokkeloinen enkä edes välttämättä ole tietoinen kaikista hyödyllisistä palveluista, joita on tarjolla. Me elämme erityisperhearkea emmekä ole olleet tietoisia kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Olen kuitenkin ollut niistä enemmän tietoinen kuin moni muuu erityislapsiperheen vanhempi. Omien nepsy-valmentajaopintojeni yksi lähipäivä keskittyi täysin palvelujärjestelmään liittyviin asioihin. Osa asioista oli jo aiemmin tuttuja, mutta tuli opittua myös paljon uutta. Samaa asiaa käsiteltiin myös toukokuussa sopeutumisvalmennuksen toisella jaksolla. Siellä m...

Jälkivuoto ja tulehdusriski

Raskausaikana neuvolassa keskityttiin puhumaan raskausajan ruokavaliosta ja liikunnasta. Samoin mitattiin verenpainetta ja hemoglobiinia ja pääsin myös antamaan verta monta putkiloa sokerirasituksen ja lääkeainepitosuuksien tarkkailun takia. Juteltiin myös odotusajasta ja siihen liittyvistä asioista ja tottakai synnytyksestä. En kuitenkaan muista, että olisin kuullu terkan puhuvan  ollenkaan jälkivuodosta, vaikka se liittyy olennaisesti synnytykseen. Synnytyksen aikana vuodetaan verta ja sitä määrää tarkkaillaan tiiviisti. Kun synnytys on ohi, verenvuoto jatkuu edelleen ja sillon se on muuttunu jälkivuodoksi. Muistan, kun heti vauvan ja istukan syntymän jälkeen kätilö toi sen hervottoman kokosen vaipan ja ne niin ihanat, mutta kovin käytännölliset verkkohousut. Aluks ne kauhistutti ja myös naurattikin, mutta ei ois kyllä voinu muunlaisia alushousuja kuvitellakaan laittavansa jalkaan. Ne jättää hyvin tilaa sille valtavalle siteelle, mikä annetaan sen hervottoman suuren vaipan jäl...

Vähän lisää minusta (julkaisematon postaus v.2021)

 Tämä teksti on jäänyt julkaisematta 2021, kun olen sen kirjoitellut. Päätin julkaista sen nyt, sillä avaan siinä asioita, joista kirjoittelin tänään, hieman tarkemmin. Ajattelin kertoa nyt tarkemmin, mitä minulle kuuluu nyt. Kun aloitin blogini jo kauan aikaa sitten, en tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan elämässä seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana. En tiennyt, että en jäisi ensimmäiseen suhteeseeni avomieheni kanssa, vaan eroaisimme reilun vajaan viiden vuoden seurustelun jälkeen. Eroa pitkitettiin minun halustani varsin kauan, mutta keväällä 2007 teimme lopullisen päätöksen eri teille lähtemisestä. Toisaalta päätös oli helpotus, mutta toisaalta se oli myös todella vaikea ja raskas. Olinhan muuttanut hänen vuokseen Tampereelle aivan toiselta puolelta Suomea vuonna 2003 ja en tuntenut kovinkaan montaa ihmistä sieltä suunnalta. Olimme etäsuhteessa lähes koko suhteemme ajan. Mies aloitti opiskelut syksyllä 2003 eli samaan aikaan kuin muutin itse Tampereelle. Hän oli viikot opiske...